Lounais-Häme

Iiro Viinanen: "Kopioidaan Saksan malli"

Vuonna 2008 alkaneen laskukauden ja 1990-luvun laman välillä on erojen ohella yhtäläisyyksiä. Bruttokansantuotteen lasku ja Venäjän kaupan hiipuminen muistuttavat ex-ministeri Iiro Viinasta 1990-luvun laman ajoista. Forssan seudullakin näkyvä korkea työttömyys lähestyy myös hiljalleen edellisen pakkaskauden lukemia. Sepänhaan Rotaryklubin tiistaiseen viikkotapaamiseen Forssan Scandic-hotelliin kutsuttu Viinanen pitää paisunutta julkista sektoria merkittävänä ongelmana.

–Suomella on EU:n suurin julkinen sektori, siitä on leikattava. Osa ei tee töitä, vaan odottaa, että yhteiskunta hoitaa. Kun ihminen on ollut kaksi vuotta työttömänä, ei hän enää työllisty kuin poikkeustapauksessa, korosti Viinanen.

–Miksei oteta Saksasta mallia työelämän parantamiseen, niin ei tarvitse kokeilla kaikkea, hän ehdotti.

Työttömien puheet oman alan töiden puuttumisesta eivät entistä poliitikkoa hetkauta. Muun muassa kasvavan eläkeläisväestön parissa olisi yllin kyllin töitä, puhumatta alempaa koulutustasoa vaativista tehtävistä.

–Katsoin, että vapaana on satoja siivousalan työpaikkoja. Insinöörejä ei tehdä hetkessä, yksinkertaisemmin opittaviakin hommia on tarjolla. Näillä myös maahanmuuttajat saataisiin työllistettyä, hän huomautti.

Leikkaukset esimerkiksi koulutuksesta ovat Viinasen mielestä oikea suunta, mutta kaikkiin hallituksen toimiin konkaripoliitikolla ei ole suurta luottamusta. Hallitus ei hänen näkemyksensä mukaan tule saavuttamaan asettamiaan kuuden miljardin säästötavoitteita kauden aikana.

–Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöä, mutta paperilla ei ole mitään lopullista. Raskassoutuinen mylly, tuleeko tästä mitään, hän ihmetteli.

Viinasen mukaan euro-aikaa edeltäneet devalvaation vuodet opettivat suomalaiset löysyyteen, kun palkkoja voitiin määräajoin nostaa.

–Viimeiset kymmenen vuotta palkkataso on noussut yli kilpailijoiden. Nyt olisi kustannussopeutukset edessä, mutta yhteiskuntasopimus vesittyy koko ajan. Valta on lipsunut eduskunnan ulkopuolelle. Yleislakko on edessä tällä menolla, ja lakkoilu on kallis ja pitkä tie, hän sanoi.

Saman tottumuksen jäljiltä EU:n turvamekanismin takaamien matalien korkojen hyödyntäminen uusien lainojen nostamisessa on turhan helppoa. Viinanen muistutti, että valtiolla on nyt velkaa yli 100 miljardia euroa, mikä vastaa valtion budjettia kaksinkertaisesti.

–Sijoittajien luottamus on tärkeä asia. A:n poisto luottoluokituksesta tarkoittaa korkojen nousua, ja siitä ei selvitä.

Vienti tulisi Viinasen mukaan ehdottomasti saada vetämään. Viime vuonna viennin määrä oli 37,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun sitä pitäisi kasvattaa 60 prosenttiin. Yritysjohdon ansaitsemattomia palkkioita tulisi suitsia, ja saada nuorta verta johtajan pallille.

–Kilpailukyky on kaiken a ja o. Tuotteiden muoto ja ominaisuudet, ei vain hintakilpailukyky useillakaan aloilla, hän sanoi.

Kaiken muun jälkeen Viinanen karsisi vielä byrokratiaa. Ainoana iloisena esimerkkinä hän nosti kaupan alalla tapahtuneet muutokset.

–Kauppojen vapautuneet aukioloajat on kuluttajateko, hän totesi. FL

 

Asiasanat

Uusimmat