Lounais-Häme

Iittalan 140-vuotiasta lasitehdasta juhlitaan Designmuseossa, pääosassa lasin taika

Lippulaivojen lisäksi esillä on tuotantoa, tekijöitä ja tekniikoita vuosien varrelta. Kuraattorit korostavat tehtaan ja muun yhteiskunnan rinnakkaista kehitystä.
Työskentelyä Iittalan lasitehtaalla 1950-luvulla. Designmuseon arkiston kuvassa ovat nimeämättömiksi jääneet lasinpuhaltaja ja oppipoika. Kuva: Designmuseon arkisto
Työskentelyä Iittalan lasitehtaalla 1950-luvulla. Designmuseon arkiston kuvassa ovat nimeämättömiksi jääneet lasinpuhaltaja ja oppipoika. Kuva: Designmuseon arkisto

Helsingin Designmuseon tämän vuoden päänäyttely keskittyy 140-vuotisjuhlavuottaan viettävään Iittalan lasitehtaaseen ja samalla maailmankuuluun brändiin nimeltä Iittala.

Iittala – Kaleidoskooppi -näyttelyn ovat kuratoineet argentiinalaislähtöinen arkkitehti Florencia Colombo ja teollinen muotoilija Ville Kokkonen. Näyttelyä esiteltiin tiedotusvälineille etäinfon ja videokierroksen avulla torstaina.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen kertoi tilaisuudessa, että Colombo ja Kokkonen kutsuttiin kuratoimaan ja suunnittelemaan näyttely, sillä heidän toivottiin tarkastelevan Iittalan historiaa ja merkitystä lasialan ulkopuolisin silmin.

Pariskunnalle Iittala ja suomalainen muotoilu on tuttua sekä heidän omassa kodissaan että muutenkin, mutta näyttelyn kuratointi tarjosi varsinaisen syväsukelluksen lasiin. Molemmat kertovat, että puolitoista vuotta kestäneen työn aikana antoisinta olivat käynnit Iittalan lasitehtaalla.

– Pääsimme haastattelemaan tehtaan nykyisiä työntekijöitä valmistusprosessin kaikissa vaiheissa ja lisäksi perehdyimme jo edesmenneiden lasinmuotoilijoiden ja -tekijöiden elämään ja muotoilufilosofiaan, he kertovat.

Näyttelyssä käydään läpi lasinvalmistuksen historiaa, tehtaan vaiheita ja tuotantoa reilun 30 teeman avulla. Näyttely ei etene lineaarisesti tehtaan vuosikymmenestä toiseen, vaan lasin valmistusta, tekniikan kehitystä, esineitä, ihmisiä ja suomalaisen lasin maailmanvalloitusta valitetaan ristikkäin eri teemojen avulla.

– Lasitehtaan kehitystä ei voi kuvata erillään muusta yhteiskunnasta. Lasitehtaan tarina seurailee samalla koko Suomen teollistumisen ja elämäntavan kehitystä, Florence Colombo sanoo.

Hän puhuu maagisesta realismista. Termiä käytetään yleensä kirjallisuudentutkimuksessa, ja sillä kuvataan esimerkiksi kolumbialaisen Gabriel García Márquezin tuotantoa, jossa arkeen sekoittuu mystisiä elementtejä.

– Moni lasintekijä sanoi haastatteluissamme, että lasin valmistukseen liittyy jotakin maagista. Se sopii kuvaamaan Iittalan tuotantoa ja ajattelua laajemminkin, arkeen tuodaan taiten tehtyjä, upeita esineitä.

Alaotsikkona näyttelyssä on ”luonnosta kulttuuriin”. Kuraattoreiden mukaan suomalaisen muotoilun ydintä on mahdotonta tajuta, ellei ymmärrä luonnon ja kulttuurin välistä dialogia.

– Pohjoismaiden ideologisessa kauneuskäsityksessä esteettisyys on liitetty yhteiskunnan muutokseen. Näin ollen kauneus sai vallankumouksellisia ominaisuuksia.

Näyttelyssä on hyödynnetty Designmuseon yli 10 000 esineen kokoelmaa sekä arkisto- ja kuvamateriaalia. Esillä on noin 1000 esinettä, valmiiden lasiesineiden ja uniikkiteosten lisäksi esimerkiksi prototyyppejä, versioita, viittauksia sekä työkaluja ja muotteja.

Näyttelyssä voi vertailla esimerkiksi Aino Aallon suunnittelemia juomalaseja, jotka ovat olleet tuotannossa 1930-luvulta saakka. Niiden valmistustekniikka on vuosien varrella muuttunut, ja eri aikakauden laseja on nähtävillä rinnatusten. Samoin voi vertailla esimerkiksi puu- ja teräsmuottiin puhallettuja Aalto-vaaseja.

Lasitehtaan juhlavuotta vietetään Designmuseon näyttelyn lisäksi monin muinkin tavoin.

Iittalan Lasimäellä avautuu toukokuussa oma juhlanäyttely, Suomen lasitaiteen ikonit ja niiden tekijät. Vuoden 2021 loppuun asti auki olevassa näyttelyssä esitellään ihmisiä esineiden takaa, eli lasinpuhaltajia, hiojia ja muita lasin valmistusprosessiin osallistuvia työntekijöitä.

Iittalan lasitehtaalla alkoi aiemmin tänä vuonna uudenlainen lasialan koulutus yhteistyössä ammattiopisto Tavastian kanssa.

Iittalan liiketoimintajohtaja Carolina Bade sanoi tiedotustilaisuudessa, että vaikka nyt juhlitaan menneitä vuosia, tavoitteena on jatkaa työtä kestävän kehityksen puolesta kertakäyttökulttuuria vastaan.

– Ennakkoluulottomuus ja innovaatiot kuvaavat hyvin Iittalan lasitehtaan historiaa ja ne sopivat myös tulevaan, Bade sanoo.

Koronarajoitusten vuoksi Designmuseo (Hämeentie 135, Helsinki) on toistaiseksi suljettu. Iittala – Kaleidoskooppi: Luonnosta kulttuuriin -näyttelystä on tarkoitus tehdä 3D-esittely ja lisäksi järjestetään etäopastuksia. Niistä ensimmäinen on 30. maaliskuuta kello 17 Designmuseon Facebook-kanavalla.

Jukka Savolaisen mukaan näyttely avataan yleisölle heti, kun se on mahdollista. Tämänhetkisen tiedon mukaan näyttely on esillä Designmuseossa 19. syyskuuta saakka. FL

kokeillaas nyt

sano

joku

Uusimmat

Fingerpori

comic