"Ilman vettä ei ole mitään" - Forssan vesihuollon grand old man jättää tehtävänsä
On niitä ollut, vääntöjäkin. Vaikka neuvottelukumppanin kanssa on joskus saatettu ottaa kovastikin yhteen, ovat välit pysyneet aina asiallisina.
-Eri näkemyksiä on ollut johtajien kanssa monta kertaa, mutta erimielisyyksiä harvemmin. Minä olen sitä mieltä, että asiat riitelevät, eivät miehet.
Jorma Pelto-Huikko lähti mukaan Forssan kuntapolitiikkaan vuonna 1977, vähän reilu kolmekymppisenä. Pohjalla oli kokoomuslainen aatemaailma.
Ensimmäisenä irtosi kaupunginvaltuuston varajäsenen paikka. Varsinaiseksi jäseneksi Pelto-Huikko nousi reilu kymmenen vuotta myöhemmin, jolloin hän lunasti paikan myös kaupunginhallituksesta.
-Silloin oli yhteistyökykyä. Asioista saatiin sovittua ja vain harvoin päädyttiin äänestämään.
Yhteistyötä tarvittiin, kun 90-luvun lama rynni täysillä päälle. Koko 40-vuotisen luottamushenkilöuransa pahimmassa paikassa Pelto-Huikko kertoo olleensa, kun kaupunki joutui irtisanomaan yli 70 työntekijää.
-Se oli tehtävä, vaikka se kamalaa olikin. Irtisanomiset olivat ainoa ulospääsy tilanteesta. Takavuosina oli iskenyt vauhtisokeus, ja väkeä oli palkattu yllin kyllin, Pelto-Huikko muistelee.
Oman vaikuttamisen paikkansa Pelto-Huikko löysi 90-luvun puolivälissä vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnasta. Pelto-Huikko on toiminut johtokunnan puheenjohtajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1995.
-Osittain siihen ohjasi oma kiinnostus, kun olin ollut tekemisissä huonojen vesien kanssa. Meillä kotona oli huono vesi, ja ongelmia oli myös, kun asuimme 14 vuotta Forssan Peräjoella.
Punaisena lankana on ollut ajatus siitä, että kaikilla kaupungin asukkailla pitää olla käytettävissään hyvää vettä. Pelto-Huikon siviilityössä eli maanviljelyksessä puhtaan veden merkitys korostuu entisestään.
-Ilman vettä ei ole mitään. Kaikkea muuta ilman vielä jotenkin pärjää, mutta ei vettä. Forssassa verkostot on Forssassa vedetty todella laajalle, ihan reuna-alueita myöten.
Pelto-Huikko jättääkin pestinsä kohtuullisen hyvillä mielin seuraajalle. Pelto-Huikko ei jatka luottamustoimissaan enää seuraavalle kaudelle.
-Harkitsin lopettamista jo ennen tätä valtuustokautta, mutta uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen venyi ja vanui.
Puhdistamo otettiin lopulta käyttöön viime vuonna. Nyt kapasiteettia riittää komeasti nykyisten ja mahdollisten uusienkin käyttäjien tarpeisiin.
-Valmiudet ovat isojenkin yritysten vesien käsittelyyn. Neuvotteluja yritysten sijoittumisesta käydään koko ajan.
Yhdet, Forssan kannalta huonosti päättyneet neuvottelut käytiin HKScanin broileritehtaan sijoittumisesta. Pelto-Huikon mukaan veden hinta ei ollut neuvotteluissa ollenkaan sivuseikka.
-Kyllä se mainittiin, että Forssassa on vaihtoehtoina olleista kaupungeista kallein vesi.
Pelto-Huikko on vuosien varrella moneen otteeseen kritisoinut vesihuoltoyhtiön tuoton tulouttamista kaupungin kassaan. Pelto-Huikon näkemyksen mukaan vesihuollon tulot pitäisi käyttää verkostojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
-Veden hinta täytyy määritellä sen mukaan, että pystytään toimimaan. Mutta piiloverotus ei ole asiallista.
Kaupunki on tulouttanut vesilaitokselta vuosittain reilut 1,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Pelto-Huikkoa sieppaa Nummen kaatopaikan saneerauksen maksattaminen vesihuoltolaitoksella.
Pelto-Huikko uskoo, että Forssan seudullakin on edessä ennemmin tai myöhemmin vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen.
-Ylikunnallinen vesiyhtiö olisi tarpeen jo yhteisten vesivarojen takia. Sekin edellyttää kuitenkin tuloutuksen kohtuullistamista. Yhtiön toimintaedellytykset pitää taata – kuntien on tuettava, eikä pyrittävä rahastamaan.
-Aika monessa paikassa kunnat ovat menneet yhteen pian sen jälkeen, kun vesilaitos on saatu yhteen. Sitäköhän täälläkin pelätään, Pelto-Huikko hymähtää. FL
