Lounais-Häme Tammela

Ilmarako kosteuden torjuntaan, Museovirasto myönsi näkötornille rahaa

Museovirasto myönsi kansallisesti merkittävän näkötornin korjaustöihin 4 000 euron avustuksen. Korona aikaisti remontin syksystä kevääseen.
Museovirasto osallistuu Kaukolanharjun näkötornin korjauskustannuksiin 4 000 euron avustuksella. Kuva: Lassi Puhtimäki
Museovirasto osallistuu Kaukolanharjun näkötornin korjauskustannuksiin 4 000 euron avustuksella. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kaukolanharjun näkötornissa on käynnissä korjaustyöt. Tornia korjataan kosteusvaurioilta, kun alkuvuodesta selvisi, että tornin alarakenteisiin viettää vettä. Nyt tornin sisäpuolelle tehdään uutta apurunkoa.

Tornin tukirakenteita eli tolppia, palkkeja ja tukipilareita korjataan tornin juurelta aina noin viiden metrin korkeudelle ensimmäiselle tasanteelle asti.

– Korjauksen myötä torniin syntyy ilmarako, joka suojaa sitä kosteusvaurioilta, kertoo rakennustöistä vastaava Tammelan talonrakennusmestari Mika Suontausta.

Kuntotarkistus kerran vuodessa

Kaukolanharjun näkötornin remontti oli aikataulussa vasta syksyllä, mutta korona muutti Tammelan urakoita, ja aikaa tornille löytyi nyt. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kaukolanharjun näkötornin remontti oli aikataulussa vasta syksyllä, mutta korona muutti Tammelan urakoita, ja aikaa tornille löytyi nyt. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tornin kunto tarkastetaan kerran vuodessa. Tammela teki tornille peruskorjauksen vuonna 1974. Viimeisin korjaus on vuodelta 1992, kun vaurioitunut lautaverhous korjattiin ja näkötorni pellitettiin.

Suontausta arvioi Forssan Lehdelle 8.4, että puuverhoilun pellitys ei tehnyt seinien ilmanvaihdolle hyvää.

Tämän kevään korjaustöiden on määrä valmistua toukokuun puoliväliin mennessä.

14 000 euron kustannukset

Korjaustöihin on laskettu kuluvan 14 000 euroa. Museovirasto tukee Tammelan kuntaa kulujen kattamisessa 4000 euron avustusrahalla.

Avustus koskee tornin peltivuorauksen vuotokohtien selvittelyä, ja sillä katetaan materiaalikustannukset ja työstä maksettavat palkat.

Avustuksen ehtona on selvitys vauriokartoituksesta ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Avustus maksetaan, kun avustusselvitys ja avustuspäätöksessä mainitut työt ovat valmiit.

– Korjauksen myötä Kaukolanharjun näkötornista tulee entistä houkuttelevampi, kertoo Tammelan vapaa-aikasihteeri Päivi Paija.

– Alakertaan on suunnitteilla näyttelytilaa, jossa voidaan tuoda esille kohteen historiaa valokuvien muodossa. Tornin odotetaan aukeavan kävijöille kesäkuussa, Paija lisää.

Kaukolanharjun näkötorni on otettu käyttöön vuonna 1926. Se on Suomen vanhin puurakenteinen näkötorni.

Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen ylläpiti tornia aina vuoteen 1974 asti, jolloin Tammelan kunta otti sen hoitoonsa ja avasi yleisölle. Torni on suosittu luontomatkailukohde Tammelassa.

4H-yhdistys vuokralaisena

Tammelan 4H-yhdistys on toiminut näkötornin vuokralaisena ja ylläpitäjänä jo vuosikymmeniä. Viime kesänä tornin kävijämäärä nousi aiempia vuosia paremmaksi yli 2 000 henkeen.

Tämän kesän aukiolot ovat vielä varmistamatta.

– Näkötornin voi rinnastaa museoon, joten tämänhetkisessä tilanteessa se olisi suljettu. Toivottavasti pääsemme avaamaan tornin kesäkuussa tai ainakin heinäkuussa, arvioi Tammelan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Kivijärvi.

Kaukolanharjun maisema on saanut laajaa julkisuutta Albert Edefeltin maalauksella Kaukolanharju auringonlaskun aikaan, joka on päätynyt Ateneumin kokoelmiin. Sen näköalasta voisi päätellä Edelfeltin maalanneen taulua näkötornin huipulla, mutta taulu on vuodelta 1890 ja näkötorni valmistui vasta vuonna 1926.

Edelfelt ei liikkunut sattumalta Saaren kartanon mailla, sillä hän oli naimisissa kartanon omistajasukuun kuuluneen vapaaherratar Ellan de la Chapellen kanssa.

Lue myös: Edelfeltin Kaukolanharjun maalauksen teosta 130 vuotta – Tammelassa tutustutaan maisemaan ja lauletaan

Kuuluisan maiseman näkötornia juhlittiin

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic