Lounais-Häme

Ilmastomuutos lisää yleisiä sairauksia ja kuolleisuutta – ikiroudasta voi vapautua jopa pernaruttobakteereja

Saasteinen ilma on kasvava terveysriski etenkin monissa suurkaupungeissa. Kuva Pekingistä. KUVA: ALL OVER PRESS / EPA

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että hellekuolemat lisääntyvät Suomessa jopa 240 prosenttia vuosina 2031–2080, mikäli ilmastonmuutoksen hillinnässä ei onnistuta. Suomesta tutkimukseen osallistui Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus CERH.

CERHin johtaja, kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kertoo Oulun yliopiston tiedotteessa, että lievimmässä skenaariossa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen onnistuessa hellekuolleisuus kohoaisi Suomessa kuusi prosenttia.– Päiväntasaajalla kuolleisuus lisääntyisi parhaassa tapauksessa 23 prosenttia. Jos sekä ilmastonmuutoksen hillintä että sopeutuminen epäonnistuvat, kasvu on 2000 prosenttia. Vaikutukset ovat samansuuntaisia sairastuvuuden ja sairauskohtausten osalta.”

Suomesta tutkimusnäyttöä on hellekesiltä 2003 ja 2010. Tuolloin sydämeen ja verisuoniin sekä hengitykseen liittyvät kuolemat lisääntyivät vanhimmassa ikäryhmässä.

– Kuumassa lämmönpoistojärjestelmä ja verenkiertojärjestelmä joutuvat koville. Paine kohdistuu sydämeen ja verenkierron välityksellä muun muassa aivoverenkiertoon”, Jaakkola kuvailee.

Toisaalta myös hyvin kylmä sää kohottaa verenpainetta, rasittaa sydäntä ja lisää varsinkin sepelvaltimotautia sairastavien äkkikuoleman riskiä. Astmaatikot puolestaan saavat oireita sekä kylmässä että lämpimässä.

Oulussa tehdään myös perustutkimusta siitepölyn vaikutuksesta kuolleisuuteen.

– Mahdollinen syy ovat siitepölyn aiheuttamat tulehdusreaktiot. ”Ne tunnetaan entuudestaan, ja siitepölyn tiedetään lisäävän astmakohtauksia. On myös mahdollista, että siitepöly kytkeytyy pienhiukkasiin ja kyseessä on yhteisvaikutus.”

Pienhiukkaset ovat tavallisimpia ilmansaasteita typen oksidien, rikkidioksidin ja otsonin ohella. Ilmastonmuutos saattaa pahentaa näiden vaikutuksia: saasteiden haittojen voimistumisesta äärilämpötiloissa on jonkin verran näyttöä. Tästä huolimatta ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden yhteys on enemmänkin siinä, että samat tekijät – ennen kaikkea polttomoottoriliikenne – lisäävät sekä saasteita että kasvihuonekaasuja.

Jaakkolan mukaan näyttöä on myös astmariskin ja sydän- ja verisuonitautien riskin lisääntymisestä. Uusimmat havainnot viittaavat diabetes- ja Alzheimer-riskin kasvuun. Lisäksi eläinkoemallit tukevat ilmansaasteiden syöpävaikutusta. Vahvinta näyttöä on keuhkosyövästä.

Ilmastonmuutoksen sekundäärisistä terveysvaikutuksista erikoisin saattaa seurata ikiroudan sulamisesta: riskinä on roudassa säilyneiden taudinaiheuttajien, kuten pernaruttobakteerien, vapautuminen. Tällä tavoin tarttuneita peurojen pernaruttotapauksia on raportoitu Venäjältä, mutta Jaakkola suhtautuu tietoihin varauksella.

 

Uusimmat