"Ilmastonmuutoksen torjunta haravointia parempi metsäpalojen torjuntakeino" – Trump nosti Suomen esiin metsänhoidon mallimaana, presidentti Niinistö ei kuitenkaan puhunut haravoinnista

Helsinki
18.11.2018, 15:34

Kotimaa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kommenteissa Kalifornian metsäpaloista ilmastonmuutos jäi sivuhuomautuksen asemaan, kun presidentti keskittyi lähinnä moittimaan Kalifornian surkeaa metsänhoitoa. Myös Suomi mainittiin, kun Trump kehotti osavaltiota ottamaan mallia Suomen toimista, tosin sotkien metsänhoidon osin haravointiin.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Mikko Peltoniemen mukaan yhteys ilmastonmuutoksen ja metsäpalojen välillä on selkeä.
– Kyllähän ilmastonmuutos lisää riskiä, vaikka riippuukin hyvin paljon siitä, missä päin maapalloa ollaan. Ilmastonmuutosennusteet päiväntasaajalta keskileveysasteille ennakoivat vähenevää sadantaa, ja kun samaan aikaan lämpötilat nousevat, niin yhtälö on aika selkeä. Alueet kuivuvat, mikä lisää paloriskiä, Peltoniemi sanoo.
– Samalla on myös ennustettu ilmaston suurempaa vaihtelevuutta, joka osaltaan lisää ääri-ilmiöjaksojen toistuvuutta
Peltoniemen mukaan hiilidioksidipäästöjen merkitys lämpötilan nousuun aina esiteolliselta ajalta asti on hyvin dokumentoitu. Sen sijaan ilmastonmuutoksen ja äärimmäisen kuivuuden yhteyttä ei ole osoitettu yhtä aukottomasti.
– Pitäisin kuitenkin ihan todennäköisenä, että näin olisi. Jos ajatellaan kokonaisuutena Yhdysvaltojen, Euroopan ja Aasian tilannetta, niin uskoisin, että nämä asiat liittyvät toisiinsa. Varsinkin juuri pohjavesivarojen väheneminen on selkeä indikaatio pitkän ajan kuivuuden vaikutuksista.
– Globaalisti ilmastonmuutoksen torjunta on kyllä ehkä haravointia parempi keino torjua metsäpaloja, tutkija jatkaa.

“Ihan haravoinnista ei ollut puhe”

Suomessa suurta hupia aiheuttaneiden Trumpin haravointipuheiden taustalla lienee väärinymmärrys. Presidentti Sauli Niinistön viestintäpäällikkö Katri Makkonen kertoi sähköpostitse STT:lle, että presidentti oli puhunut Suomen metsänhoidosta ja metsäpalojen tarkkailujärjestelmästä.
– Hän oli sanonut meidän hoitavan metsämme, ”we take care of our forests”. Ihan haravoinnista ei siis ollut puhe, Makkonen kirjoittaa.
– Metsäpaloista oli puhetta senkin takia, että Suomen arktiseen ohjelmaan sisältyy metsäpalojen torjunta, kuivuushan on ongelma myös pohjoisissa metsissä. Metsäpalot tuottavat mustaa hiiltä, eli nokea, jonka torjuntaa presidentti Niinistö on Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden puitteissa ajanut, Makkonen jatkoi.
Presidentti kommentoi asiaa aikaisemmin myös Ilta-Sanomille.

Trump ei ollut täysin metsässä

Täysin hakoteillä Trump ei kommenteissaan ollut.
– Ei se mikään itsestäänselvyys ole, ettei meillä pala, vaan kyllähän siihen syitä löytyy, vahvistaa metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta STT:lle.
Rakemaan mukaan näitä syitä ovat muun muassa vaihteleva metsänkuva, tiheä metsäautotieverkosto ja suuri vapaapalokuntien määrä. Trumpin mainostama risukkojen poistokaan ei ole meillä täysin turhaa.
– Metsänhoidollisesti on tärkeää katsoa, että metsä pysyy hyvässä kasvukunnossa, eikä sinne pääse hirvittävästi kertymään paloainesta. Meillähän ei juuri sellaista puuainesta ole, joka helposti lähtisi palamaan. Jos nyt jotakin suuria kasoja jää, niin ne voivat palaa, mutta sellaista helposti palavaa risukkoa kuin Kalifornian eukalyptusmetsissä on, ei meiltä löydy, Rakemaa sanoo.
Sen sijaan ilmaston lämpeneminen saattaa Rakemaan mukaan vaikuttaa tulevaisuudessa metsäpaloihin Suomessa.
– Meillähän korjuu on ympärivuotista. Esimerkiksi pitkän sateettoman kauden jälkeen metsätyökoneen telaketjusta tullut kipinä voi sytyttää palon, Rakemaa listaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005903597.html

STT

Kuvat:

Uusimmat