Lounais-Häme

Ilmastonmuutos pidentää termisiä kesiä ja lyhentää talvia – Ainakin joka kolmas talvi jäisi tulemassa lounaisessa Suomessa

Termisen talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa.
Lumiset talvet käyvät eteläisessä Suomessa tulevaisuudessa entistä harvinaisemmiksi. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Rautiainen
Lumiset talvet käyvät eteläisessä Suomessa tulevaisuudessa entistä harvinaisemmiksi. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Rautiainen

International Journal of Climatology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan terminen kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä. Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa.

Samalla terminen kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään.

Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi kesäksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli kymmenen astetta. Vastaavasti termiseen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella.

Pitkiä kesiä kahtena vuotena kolmesta

Mallitulosten perusteella tutkimuksessa arvioitiin myös tavallisuudesta poikkeavien vuodenaikojen esiintymisen todennäköisyyksiä. Tutkimuksen mukaan tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.

Hyvin pitkiä, eli yli 20 vuorokautta 1900-luvun loppuvuosikymmenten keskiarvoa pidempiä, kesiä esiintyisi vuosisadan puolivälissä noin kahtena vuotena kolmesta. Aikaisten keväiden, jolloin termisen kevään alku on vähintään kymmenen vuorokautta etuajassa, ennustettu todennäköisyys on samaa luokkaa.

Kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat

Tutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin.

– Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmastonmuutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.

Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysähdytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös termisten vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi.

Vaikeuttaa saimaanhylkeiden pesimistä

Vuodenaikojen muutoksilla on vaikutuksia ihmisille ja luonnolle. Termisen talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa. Saimaanhylkeet rakentavat pesänsä järvien jäälle, joten heikkojäisten talvien yleistyminen vaikeuttaa niiden lisääntymistä.

Roudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna koneita niin kuin jäinen. Hiihtomatkailukausi lyhentyy, ja kesällä metsäpaloja pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa.

Keväiden liiallinen aikaistuminen saattaa sekoittaa muuttolintujen aikatauluja. Toisaalta kesien pidentyminen lyhentää rakennusten lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana.

Lue myös:  Vuosi 2019 oli lähes asteen tavanomaista lämpimämpi – Huhtikuu oli poikkeuksellisen lämmin

Aiheesta lisää: Joulukuu on ollut selvästi keskimääräistä lämpimämpi muttei poikkeuksellisen lämmin – ensi viikolla on luvassa aurinkoista säätä

Fingerpori

comic

Näkoislehti

25.2.2020

Uusimmat