Lounais-Häme

Ilmastonmuutos sairastuttaa luonnon lisäksi myös ihmisen – taudit ja tapaturmat lähtevät kasvuun

Tampere
31.10.2018, 16:59

Kotimaa

Eurooppaa koetteli vuonna 2003 tukala helle, jonka laskettiin johtaneen yksinomaan Ranskassa yli 15 000 ihmisen kuolemaan. Sen jälkeen monet maat alkoivat varautua väestön terveyttä uhkaaviin helleaaltoihin. Myös Suomessa ollaan havahtumassa ilmastonmuutoksen terveysriskeihin, joista helle on vain yksi.
– Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon vähemmän kuin esimerkiksi vaikutuksia ekosysteemeihin, summaa professori Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Kaikki terveysvaikutukset eivät ole huonoja – esimerkiksi pakkasten vähenemisestä voi olla hyötyä. Valtaosa seurauksista on kuitenkin selkeästi haitallisia.
Ilmastonmuutoksen terveysriskejä pohdittiin keskiviikkona Ympäristöterveyspäivillä Tampereella. THL:n pääjohtaja Juhani Eskola huomautti, että globaalisti ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat dramaattisempia kuin Suomessa, mutta täälläkään niitä ei voida välttää.

Uhkakuvia riittää

Esimerkiksi liukastumistapaturmat yleistyvät, kun lämpötila seilaa yhä useammin nollassa ja vedet jäätyvät kulkuväylille. Ruhjeet, venähdykset ja murtumat kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat suuria kustannuksia sairaslomien takia.
Ongelmaan esitetään lääkkeiksi suurempaa varovaisuutta, liukuesteitä, säävaroituksia ja väylien parempaa talvikunnossapitoa.
Sään ääri-ilmiöt uhkaavat myös saastuttaa vesiä. Sateet ja tulvat lisäävät ravinne- ja mikrobihuuhtoumia sekä epäpuhtauksia pohjavesissä. Lämmin sää voi lisätä mikrobeita vesijärjestelmissä ja leviä pintavesissä.
– Vesihuollolta vaaditaan sopeutumista uuteen ilmastoon. Nykyiset puhdistustavat eivät riitä. Kuivuuden takia tarvitaan myös varavesilähteitä, Lanki sanoo.

Taudit yleistyvät

Ilmaston lämmetessä hyönteisten levittämät, aiemmin melko harvinaiset taudit yleistyvät. Eräs näistä on Pogostan tauti. Puutiaisten välittämät sairaudet kuten borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle.
– Riskeihin sopeutumista edesauttaa korkealuokkainen tartuntatautien seuranta.
Myös jänisrutto ja myyräkuume voivat yleistyä. Saaliseläinten lisääntyessä petojen määrä saattaa kasvaa ja niiden levittämät taudit levitä. Tällaisia ovat esimerkiksi rabies ja myyräekinokokki.
Ilmastonmuutos voi lisätä myös rakennusten kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia sateiden lisääntyessä. Ongelmien ennakointi, korjaustyöt ja rakennusten huolellinen ylläpito käyvät siksi yhä tärkeämmiksi.
Muihin terveysriskeihin kuuluvat altistuminen lisääntyvälle siitepölylle, torjunta-aineiden haitat, viljojen hometoksiinit ja metsäpalojen savut.

Helteisiin pitäisi varautua

Lämpöaaltojen aiheuttamat kuolemat ovat kasvussa myös Suomessa. Kun esimerkiksi vuonna 2003 helle vaikutti runsaan 200 ihmisen kuolemaan, vuonna 2010 kuolemia oli jo satakunta enemmän.
Suorien helleriskien kuten lämpöhalvausten lisäksi kuumuus pahentaa kroonisia sairauksia heikentämällä esimerkiksi lämpötasapainon hallintaa.
Asiantuntijoiden mukaan terveyden ja sosiaalihuollon yksiköissä ei ole varauduttu riittävästi sään ääri-ilmiöihin. Hoitolaitoksia varten tarvitaan erityinen hellevaroitusjärjestelmä, ja lisäksi niiden pitäisi etukäteen varautua väestön terveyttä uhkaaviin helleaaltoihin.
– Nyt pitää ryhtyä selvittämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja kansanterveydelle ja sitä, miten niitä halutaan torjua ja mitä se maksaa, Lanki painottaa.

STT

Kuvat:

Uusimmat