Lounais-Häme Lounais-Häme

Ilmojen herra kohteli viljelijöitä lempeästi – “Toinen katovuosi olisi ollut katastrofi”

Viljelijät saavat katovuoden jälkeen hyvän sadon. Nautatilallisilla ei tule pulaa rehusta ja viljassa riittää niin määrää kuin laatua. Paikalliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, ja sateet hidastavat puinteja.
Tiistai oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, ja Juuso Heikkilä pääsi puimaan kauraa hyvissä olosuhteissa. Sateista on tullut kuitenkin jonkin verran värivirhettä ja maa on vettynyt, Heikkilä totesi, mutta on tyytyväinen tämän vuoden sadon kokonaismäärään ja laatuun. Kuva: Tapio Tuomela
Tiistai oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, ja Juuso Heikkilä pääsi puimaan kauraa hyvissä olosuhteissa. Sateista on tullut kuitenkin jonkin verran värivirhettä ja maa on vettynyt, Heikkilä totesi, mutta on tyytyväinen tämän vuoden sadon kokonaismäärään ja laatuun. Kuva: Tapio Tuomela

Viljelijät voivat huokaista helpotuksesta satokauden kääntyessä loppusuoralle. Vuoden 2018 katovuoden perään saatiin kasvukausi, joka suosi niin viljoja kuin nurmiakin.

ProAgria Etelä-Suomen Vesa Koivula arvioi, että Lounais-Hämeen viljoista on puitu noin 80 prosenttia. Syysviljat on käytännössä korjattu, nyt puidaan kevätviljoja.

– Yleisvaikutelma on hyvä. Viljasato on ollut hyvä, samoin laatu. Kääntöpuolena on se, että hinnat laskevat, kun markkinoilla on ruuhkaa, kasvintuotannon erityisasiantuntijana toimiva Koivula kertoo.

Voittajia ovat ne viljelijät, jotka ovat sopineet kaupoista hyvissä ajoin.

– Hinnat ovat laskeneet liki 20 euroa tonnilta. Jos kaupat ovat tekemättä, vie se aika paljon tulosta alaspäin, tammelalaisviljelijä Juuso Heikkilä toteaa.

Öljykasveista huono sato, eikä härkäpapukaan loista

Heikkilän veljekset ovat saaneet korjattua vehnäsadon ja lähes kaiken kauran. Ohrat odottavat vielä puimista. Juuso Heikkilä luonnehtii viljojen satotasoa normaaliksi tai hieman tavanomaista korkeammaksi.

– Laatu on ollut oikeinkin hyvä. Ainakin niissä viljoissa, jotka ehdittiin puida ennen sadekautta. Sade näkyy jo kauroissa värivirheenä, mutta kaura kestää sadetta kohtuudella, Heikkilä arvioi.

Viljojen ohella Heikkilät ovat viljelleet öljykasveja. Rapsin ja rypsin kukinta ei onnistunut. Sato on jäämässä pieneksi eikä hintakaan ole odotetulla tasolla.

– Jos ajatellaan kokonaisuutta, ihan kohtuullisen tyytyväinen saa kuitenkin olla, Heikkilä summaa.

Öljykasveista saadaan kautta Etelä-Suomen huono sato. Myös härkäpavun viljelijät ovat pettyneet.

– Lounais-Hämeessä on toisaalta näkynyt reheviäkin härkäpapukasvustoja, Koivula toteaa.

Vuoden 2019 satoa leimaa vaihtelevuus. Kesäkauden kuivuus kuritti alueita epätasaisesti. Sadannan erot olivat suuria jopa naapurikylissä sen mukaan, minne sadekuurot sattuivat osumaan.

Lounais-Hämeen viljoista on tähän mennessä puitu noin 80 prosenttia.

Kolme satoa rehua lämmittää mieltä

Somerolaisella Pirttilän tilalla ollaan helpottuneita. Lypsykarjatila selvisi edellisestä talvesta vanhojen varastojen ja ostoerien avulla. Tänä vuonna tila on omavarainen rehun suhteen.

– Ensimmäinen rehusato oli todella hyvä, mutta toinen jäi kuivuuden vuoksi heikoksi. Onneksi kolmas sato on kasvanut hyvin. Ei ole lainkaan jokavuotista, että pääsemme korjaamaan kolmatta rehusatoa, Kaija Pirttilä kertoo.

Pirttilän mukaan toinen katovuosi olisi ollut katastrofi.

– Olo on huojentunut, vaikka varastoja ei mahdottomasti kerrykään.

Rehusato on ProAgrian mukaan hyvä kautta Suomen. Sateisuus ja lämmin sää virkistivät kolmannen sadon kehitystä.

Peltojen kannalta sade piisaisi

Syksyllä pohjustetaan myös tulevaa satokautta. Syysviljat, jotka kylvettiin ennen syyskuun sateita, ovat orastuneet hyvin.

Rankat sateet katkaisivat kylvökauden. Vielä ei ole kuitenkaan myöhäistä, sillä syysvehnän kylvöaika jatkuu syyskuun lopulle saakka, kunhan pellot eivät vety liiaksi.

– Juuri nyt märillä pelloilla kannattaa liikkua mahdollisimman vähän. Sateet ovat viivästyttäneet paitsi puinteja, myös peltojen muokkauksia, Koivula kertoo. FL

Kasvutilannekatsaus

Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Viljelijät ovat kuitenkin toiveikkaita, sillä kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä ja pellot ovat toistaiseksi kantavia. Kuluneena kasvukautena parhaiten menestyivät syysviljat ja aikaisin kylvetyt kevätviljat.

Säilörehusato on lähes kautta maan hyvä. Etelä-Suomessa yli puolet tiloista korjaa kolmannen sadon säilörehunurmista.

Härkäpavun, herneen ja kauran viljelyssä oli sekä onnistumisia että epäonnistumisia.

Kesän vaihtelevista sääoloista tuholaisineen kärsivät eniten öljykasvit. Rypsin ja rapsin sato arvioidaan määrältään huonoksi tai välttäväksi.

Erot satotasoissa ovat suuret eri alueiden ja tilojen välillä sateiden paikallisuudesta johtuen.

Puintien hitaan etenemisen vuoksi muiden kuin syyskylvettävien peltojen syysmuokkaukset ovat aivan alussa.

Syysviljojen kylvöt ovat lopuillaan lähes koko maassa ja orastuminen ollut hyvää.

Lähde: ProAgria Keskusten Liitto

Uusimmat