Lounais-Häme

Iloinen suurperheen sekametelisoppa

Joulu on taas, riemuitkaa nyt, laulavat Nina Ampuja, 41, ja hänen vanhin lapsensa Emma, 17.

Ruusu, 8, Pinkki, 5, Fanni, 10, ja Oodi, 7, laulavat mukana ja ripustavat palloja joulukuusen oksille.

Perheen kuopus Kisu, 4, istuu äitinsä sylissä pianon ääressä ja isä-Pasi, 43, kurkottaa kuusen latvaan, että saisi tähden paikoilleen.

Pojat Amadeus, 16, Hubert, 15, Sebastian, 13, Romeo, 12, ja Kuutti, 11, selvittelevät sotkeentuneita kuusenkoristeita ja pelaavat välillä kännykkäpelejä sohvan nurkassa.

Saksalainen vaihto-oppilas Elias, 17, ryntää yläkerrasta pikkutyttöjen iloksi koristelemaan kuusta.

Perhe on yhdessä. Iloinen sekametelisoppa. Tunnelma on vähän kuin amerikkalaisessa jouluelokuvassa, mutta kyse on oikeasta elämästä jokioislaisessa suurperheessä.

Sen ei ole väliä, tulevatko koristeet tasaisin välein kuusen oksille.

-Kuusen pitää olla lasten näköinen, äiti-Nina sanoo laulun lomassa.

Juuri tällä hetkellä, jouluaattona, Ampujan perheen pojat ovat lämmittämässä naapurin joulusaunaa. Viimeistä kertaa naapurissa; omaan taloon rakennetaan parhaillaan saunaa.

-Ensi vuonna pääsemme omaan joulusaunaan.

Tytöt keittävät aattona kahdeksan litraa puuroa.

-Aatonaattona Pasi paistaa 12 kilon kinkun. Valvomme aina aattoa edeltävän yön ja fiilistelemme, äiti-Nina kertoo pari päivää aiemmin.

Kuusikin on koristeltu hyvissä ajoin. Ampujat saivat kuusen Tea Revolta, joka jakoi kuusia ilmaiseksi lapsiperheille. Ampujilla on lapsia. Yksitoista. Lisäksi yksi ylimääräinen tämän vuoden ajan, kun Elias asustaa perheessä.

-Täällä oppii hyvin suomea, koska pienimmät lapset eivät osaa englantia, Elias sanoo suomeksi.

Ampujien jouluvalmistelut alkavat tammikuun alennusmyynneistä. Silloin ostetaan ensimmäiset lahjat.

-Onneksi meillä on iso talo. Täällä on hyviä jemmoja.

Perhe muutti Jokioisille kuusi vuotta sitten. Pehtoorin talon viereen. Itse asiassa he muuttivat paikkakunnalle talon takia. Talossa on parikymmentä huonetta, kaikki täynnä joulumieltä.

-Meillä on Pasin kanssa oma huone, äiti-Nina naurahtaa ja katsoo miestään.

Kun perheen ensimmäinen lapsi syntyi, he laittoivat lehteen ilmoituksen: ensimmäinen kymmenestä syntynyt. Kisu on bonuslapsi, se yhdestoista.

-Pidämme lapsista. Voi olla, että kyse on luovasta hulluudesta, Nina nauraa.

Ampujat askartelevat pitkin vuotta jouluun liittyviä yllätyksiä.

-Tykkäämme tehdä käsitöitä.

Pasi-isä teki vaimolleen kalenterin, josta oikeaa naulaa vetämällä löytää suklaisen herkun.

-Joulukalenteri-idea sai alkunsa, kun menin kerran ostamaan suklaakalentereita, mutta kaupassa ei ollut enää yhtään jäljellä, äiti-Nina kertoo.

Siitä alkoi perinne. Vanhin lapsi tekee nuoremmalle, nuorempi seuraavaksi nuoremmalle ja niin edespäin. Osa ei voi syödä suklaata, joten heidän kalenteriinsa laitetaan lakuja.

Emma teki tänä vuonna Amadeukselle AC/DC-suklaakalenterin, koska Amadeus pitää bändistä.

Niihin aikoihin, kun kalenterin luukkuja aletaan avata, alkavat vanhemmat kääriä lahjoja paketteihin.

-Meillä on excel-taulukko, johon merkitään kaikkien lahjat. Lahjojen ostaminen aiheuttaa päänvaivaa, koska kaikille pitää ostaa täsmälleen samalla summalla lahjoja, äiti-Nina kertoo ja lisää, että Pasi on atk-insinööri.

Joulukuun alkupuolella leivotaan ensimmäiset piparit. Ja pojat valmistavat 20 litraa kotikaljaa.

-Pienet eivät saa kotikaljaa, äiti-Nina sanoo.

Ensimmäisenä adventtina Ampujilla vietetään pikkujoulua. Silloin laitetaan tonttulakit päähän ja juodaan ensimmäiset glögit ja syödään pipareita.

-Teen ennen joulua kahdeksan satsia piparitaikinaa. Haluan, että täällä tuoksuu joulu.

Kesken keskustelun isot pojat rymistelevät keittiöön ja kahvikannu räsähtää lattialle.

-Hubbe, imuroi lattia, ettei kukaan astu lasinsiruihin, äiti-Nina komentaa ja sanoo, ettei kannun hajoaminen sinänsä haittaa, hänellä on samanlaisia rivissä kaapin ylähyllyllä.

-Kirppariltahan niitä saa.

Ison perheen äiti sanoo, että välillä perheen elämä on aika katastrofaalista. Esimerkiksi kaikkiin vanhempainiltoihin on vaikea ehtiä.

Kaikki lapset soittavat jotain ja musiikkiopiston esityksetkin tuottavat päänvaivaa.

-Onneksi lasten esiintymisiä voi nykyään helposti videoida. Toinen meistä voi mennä yhteen ja toinen toiseen esiintymiseen.

Perhe valmistautuu jouluun myös laulamalla. Tytöt käyvät musiikkipedagogi-äitinsä kanssa esiintymässä vanhuksille tai kenelle vain.

Yhtäkkiä Oodi alkaa laulaa ja tanssia.

-Ei itkeä saa, ei meluta saa, sopu on paljon mukavampaa, Oodi hymyilee leveästi ja laulaa, kun pojat kinastelevat vieressä.

Kinastelu loppuu ja pojat antavat Oodin laulaa loppuun asti.

Äiti komentaa pienimmät tytöt siivoamaan huoneensa, että voi kertoa tarkemmin aaton perinteistä.

-Kun olette imuroineet, voitte koristella huoneenne.

-Saanko viedä tämän huoneeseeni, joku tytöistä kysyy ja katoaa punainen tonttu mukanaan.

Perheen isä käy aattona joulupukkikeikoilla. Hän on tehnyt niitä jo kuuden vuoden ajan.

-Meillä on traditio, että kaikki lapset soittavat joulupukille iltapäivällä. Kaikkia jännittää puhua pukin kanssa.

Lopulta pukki tulee omaan kotiin iltaseitsemän maissa ja lapset saavat ensimmäiset lahjansa.

-Meillä kaikki lapset uskovat joulupukkiin. Myös saksalainen vaihto-oppilas ja me aikuiset, äiti-Nina vakuuttaa.

Yhden lahjakierroksen jälkeen Ampujat käyvät pöytään. Jokainen lapsi on saanut valita yhden ruuan kinkun ja kalkkunan lisäksi.

-Tarjolla on muun muassa lihapullia, viinirypäleitä, leipäjuustoa, lohta ja pekonikääryleitä.

Äiti-Nina teki pekonikääryleitä isänsä kanssa lapsuudenkodissaan.

-Joulun tunnelmaan kuuluu, että lapset saavat valita itselleen mieluisan ruuan.

Ruokailun jälkeen jaetaan loput lahjat. Lahjapaperit kerätään talteen seuraavaa vuotta varten.

-Sen jälkeen laitamme yöpuvut päälle ja katsomme Joulutarina-elokuvan.

Joulupäivä, ja vielä tapanikin, on Ampujilla pyjamapäivä. Melkein koko porukka pelaa lautapelejä.

-Minä aion leikkiä legoilla, Ruusu huomauttaa ja Kisu kiipeää Emman syliin.

-Hei oikeasti, missä meidän kuusen tähti on, Pasi-isä juoksee olohuoneesta eteiseen. FL

Uusimmat