Lounais-Häme

Iltasadulla empaattiseksi

Jos forssalaissyntyinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen saisi päättää, kaikki lapset kahlaisivat kirjoissa.

Kirjoja olisi joka puolella lapsen elämässä: kotona, mummulassa, päivähoidossa ja kummeilla. Lukeminen ei olisi harrastus vaan elämäntapa.

Heikkilä-Halttunen osaa myös perustella näkemyksensä.

-2–3-vuotiaita lapsia viedään puheterapiaan, koska lapset eivät osaa viestiä. Vanhemmat eivät ole kommunikoineet lasten kanssa riittävästi.

Lukeminen, laulaminen ja loruttelu ovat lapsen ja aikuisen välistä viestintää, joka kehittää lapsen omaa kommunikointikykyä.

-Minusta tuntuu, että moni nykyvanhempi on hukannut luontaisen kontaktin lapseen. Osasyyllinen lienee kännykkä.

Heikkilä-Halttusen mukaan koulunsa aloittavasta lapsesta usein huomaa, onko tälle luettu kirjoja. Lapsi, jolle on luettu usein, kuuntelee opettajan ohjeita, istuu paikallaan, luo sosiaalisia verkostoja ja pystyy ilmaisemaan itseään kehittyneen sanavarastonsa vuoksi.

-Lapsen sanavarasto voi jopa viisinkertaistua, jos hänelle luetaan päivittäin, Heikkilä-Halttunen sanoo.

Lukeminen parantaa myös koulumenestystä ja tekee lapsesta empaattisemman. Empatiakyky kehittyy, koska lapsi samastuu tarinoiden henkilöihin ja oppii, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavoin. Myös elokuvat voivat kehittää ihmisen empatiakykyä, mutta ne harvoin pääsevät yhtä syvälle henkilöhahmojen sisäiseen maailmaan kuin kirjat.

-Vanhemmat vaikuttavat unohtaneen iltasadun merkityksen lapsen hyvinvoinnille. Tiedän, että lasta on tärkeää kasvattaa myös vaikkapa liikunnallisesti ja taiteellisesti, mutta kirjojen lukemista ei saisi unohtaa niiden varjolla, Heikkilä-Halttunen sanoo.

Miten lapsen sitten saisi rauhoittumaan aloilleen ja kuuntelemaan tarinaa?

Heikkilä-Halttusen mukaan lukemisesta pitää tehdä nautinnollinen hetki. Lukeminen sopii vaikkapa iltaan, kun on aika rauhoittua ja mahdollisuus olla hetki lähekkäin.

Lukutaitoisen lapsen innostuksen voi sytyttää tarjoamalla sellaista kirjallisuutta, joka kumpuaa lapsen omista kiinnostuksenkohteista.

-Oma poikani pitää pelaamisesta ja pokerista. Hän päätyi lukemaan Fjodor Dostojevskin Pelurin vain 11-vuotiaana, koska kirjassa on hyviä pelikohtauksia, Heikkilä-Halttunen kertoo.

Hän muistuttaa, että vanhempien esimerkki on tärkeä.

-Jos vanhemmat lukevat, lapsikin innostuu helpommin lukemaan.

Paltaan siis lapsen ympäristön vaikutukseen: kodin kirjahyllyyn, mummulaan, päiväkotiin ja kummien luokse. Mitä enemmän lapsen ympärillä on kirjoja, sitä varmemmin hän sellaiseen tarttuu. FL

Näin lapsi hyötyy lukemisesta
Vastasyntynyt: Läheisten tutut äänet ja vaihteleva rytmi ruokkivat lapsen kielitajua.Puolivuotias: Haluaa retuuttaa kirjaa ja pitää sitä leikkikaluna.1-vuotias: Riimit ja lorut tukevat lapsen puheen kehitystä. Lukuhetki rauhoittaa yöunille.2–3-vuotias: Sieppaa uusia sanoja. Vanhempi voi kysyä lapselta, mitä kuvissa tapahtuu.4–5-vuotias: Runot ja lorut houkuttavat kielileikkeihin. Lapsi eläytyy monenlaisiin tunteisiin.6-vuotias: Malttaa kuunnella jo pidempää tarinaa. Keskustelut luetusta ovat antoisia.7-vuotias: Kiinnostuu kirjaimista ja haluaa itse lukea. Yhteiset lukuhetket voivat silti jatkua.13-vuotias: Hyötyy yhä yhteisistä lukuhetkistä.Lähteet: Lukukeskus ja Päivi Heikkilä-Halttunen

Uusimmat