Lounais-Häme Lounais-Häme

Isoille petolinnuille kuuluu hyvää ja huonoa: Maakotkilla ja tunturihaukoilla hyvä, muuttohaukoilla huono pesintävuosi

Elinympäristön muutos vaikuttaa kantoihin myös Lounais-Hämeessä.
Kotkan poikanen pesällään. Kuva: Juha Haikola
Kotkan poikanen pesällään. Kuva: Juha Haikola

Isojen petolintujen pesintäkartoitukset kertovat hyvää ja huonoa. Maakotkien pesintä onnistui hyvin, muuttohaukkojen taas huonosti.

Metsähallituksen Luontopalvelut ja vapaaehtoiset kävivät läpi lähes tuhat maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merikotkan reviiriä ja tarkistivat pesinnän onnistumisen.

Tarkastuksen mukaan maakotkan pesintätulos oli yksi seurantahistorian parhaimpia. Onnistumiseen vaikutti etenkin hyvä ravintotilanne kasvaneiden kanalintukantojen ja jänisten runsaan määrän takia.

Myös tunturihaukkojen pesintä onnistui. Yksi vuosi ei kuitenkaan tee tutkijoiden mukaan kesää. Tunturihaukkoja on Suomessa todella vähän, ja laji on äärimmäisen uhanalainen. Pieni muutos ympäristötekijöissä voi romahduttaa määrän.

Huonoja uutisia

Pohjois-Suomen eli entisten Lapin ja Oulun läänien merikotkien pesintätulos oli keskinkertainen, mutta vaihtelu tarkastettujen alueiden välillä oli suuri. Pohjoisimmassa Lapissa merikotkat onnistuivat kehnosti, mutta Kainuussa ja Kuusamossa erittäin hyvin.

Muuttohaukan pesintävuosi oli huono. Pesinnän alkuun sattuneet kurjat kelit aiheuttivat pesintöjen keskeytymisiä tai pesintää ei edes aloitettu.

Tuoreessa lajien uhanalaisuusarvioinnissa vain merikotkakanta on maassamme arvioitu elinvoimaiseksi, maakotka ja muuttohaukka vaarantuneiksi. Surkein tilanne on äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellulla tunturihaukalla. Sen seuraava luokka huonompaan suuntaan onkin ”Suomesta hävinnyt”.

Merikotkia Lounais-Hämeessä

Suojelussa on tärkeää tietää, missä lajin yksilöitä on ja miten niillä menee. Ilman kartoituksia suojelu olisi haparointia. Kartoitukset ovat olennaisen tärkeää työtä.

Lintuharrastaja Jouko Alhaisen mukaan Lounais-Hämeen alueella pesii useampi merikotkapari. Maakotkaakin alueella näkee. Se on yrittänyt jo pesiä täällä, mutta ei ole siinä vielä onnistunut. Muuttohaukan tilanne on sen sijaan surkea, edellisen kerran muuttohaukka on pesinyt Lounais-Hämeessä vuonna 1956.

Muista isoista petolinnuista Lounais-Hämeessä viihtyvät muun muassa huuhkaja, kanahaukka, hiirihaukka ja viirupöllö. Alhaisen mukaan muutokset elinympäristössä vaikuttavat petolintujen kantoihin.

Kun esimerkiksi pienten varpuslintujen elinympäristö vaarantuu ja kannat heikkenevät, näkyy se pian myös niitä syövien petolintujen määrässä. Toisaalta taas ilmaston lämpeneminen on kasvattanut joidenkin isojen hyönteisten määrää, mikä on hyvä asia niitä syövien petolintujen kannalta.

– Esimerkiksi punajalkahaukka alkaa olla täällä jokavuotinen kaveri, kun se joitakin vuosikymmeniä sitten oli vielä ääriharvinainen tapaus, Alhainen sanoo. FL

Fingerpori

comic