Itse tehty maski ei suojaa käyttäjää koronalta – Näin käytät kasvomaskia oikein
Erilaiset hengitysteiden eteen tehdyt viritykset ja itse ommellut kasvosuojaimet ovat alkaneet yleistyä katukuvassa.
Maski voi suojata muita tartunnoilta esimerkiksi liikennevälineissä ja kaupoissa, jos maskin käyttäjällä itsellään on virustartunta. Itse tehty maski ei kuitenkaan suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, viranomaiset muistuttavat.
Puhdas maski on puettava puhtain käsin
Väärin käytettynä itse tehty maski lisää epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä ja siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jos kuitenkin teet itsellesi tai läheisellesi maskin, tulee puhdas maski aina pukea puhtain käsin, eikä sitä saa kosketella käytön aikana.
Maski tulee riisua koskettamalla vain sen kiinnitysnauhoihin, minkä jälkeen maski pitää laittaa heti pesukoneeseen tai muovipussiin. Kädet ja maski tulee pestä joka käyttökerran jälkeen. Maski on pestävä 90 asteessa.
Käytön aikana maskia ei voi riisua esimerkiksi syömisen tai juomisen ajaksi.
Hyvä materiaali maskiin on ohut lakanakangas, jota käytetään useita kerroksia. Varmista kuitenkin, että jaksat hengittää maski yllä.
Maskin käyttöä ei pidä tuputtaa kellekään. Parhaimmin koronavirusta vastaan voi suojautua pysyttelemällä kotona, pitämällä ainakin 1–2 metrin etäisyyden muihin ihmisiin ja pesemällä kädet vedellä ja saippualla tai puhdistamalla ne alkoholipitoisella käsihuuhteella.
Maski ei saa johdattaa harhaan
Maski ei ole hengityssuojain. Virallisten hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojusten myynti ja maahantuonti on tarkoin säädeltyä.
Jos olet harrasteompelija ja teet maskeja myytiin, korosta, että tekemäsi tuotteet eivät ole hengityksensuojaimia tai kirurgisia suu-nenäsuojuksia: maskit eivät anna käyttäjälleen varmaa suojaa.
Liian tiivis maski voi myös aiheuttaa terveyshaittoja etenkin, jos henkilöllä on sydän- tai verenkiertotauteja, astmaoireita tai keuhkoahtaumatauti.
Ammattilaiskäyttöä ohjaa tarkka lainsäädäntö
Jos haluat valmistaa hengityksensuojaimia tai kirurgisia suu-nenäsuojaimia ammattilaisten käyttöön, tulee niiden täyttää tarkat vaatimukset.
Työterveyslaitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja sosiaali- ja terveysministeriö antavat ohjeita hengityssuojaimiin ja niihin liittyvään lainsäädäntöön liittyen.
THL:n mukaan suu-nenäsuojaimia suositellaan pisarasuojaksi, kun työntekijät hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita.
Hengityksensuojaimia (FFP2 tai FFP3) suositellaan käytettäväksi, kun hoidon aikana tehdään aerosolia tuottavia toimenpiteitä esimerkiksi tehohoidossa.
Potilasta, jolla on hengitystieinfektio, voidaan opastaa käyttämään suu-nenäsuojusta esimerkiksi odotustilassa tai kuljetuksen aikana. FL
Luitko jo? Apua kotihoidon tarpeisiin: Kasvosuojia ommellaan nyt paikallisin voimin (FL 2.4.2020)
