Lounais-Häme

Itsenäisyys korkeassa kurssissa

Itsenäisyyspäivän juhlissa tiistaina muistettiin Forssan seudulla pidetyissä puheissa veteraanien uhraukset sekä nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja se tarjoamat edut, joka tuo tasa-arvoa mm. koulutusmahdollisuuksiin.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi tarkasteli Tammelan itsenäisyyspäivän juhlassa Venäjää naapurina. Hänen mukaansa poliittisella puheella on valta luoda todellisuutta määrittelemällä se juoni, jolla faktat, toiveet ja intressit sidotaan yhdeksi kehyskertomukseksi. Kylmän sodan kaudella Suomen paikkaa määriteltiin YYA-liturgian kielellä.

Nyt on siirrytty hypridivaikuttamisen todellisuuteen, jossa yhdistetään samanaikaisesti taloudellisten, diplomaattisten ja sotilaallisten keinojen käyttö.

Pynnönen mainitsi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon puhuvan negatiivisesta kierteestä, jonka lähtöpisteenä on Venäjän toteuttama Krimin valtaus ja sotatoimet Itä-Ukrainassa.

-Tosi, epätosi, fakta ja fiktio sekoittuivat erityisesti sodan olosuhteissa. Kuuluisan lausahduksen mukaan sodan ensimmäinen uhri on totuus, Pynnöniemi sanoi.

Pynnönen puuttui myös Venäjän viimeaikaiseen kehitykseen, jossa demokratian ja oikeusvaltion keskeiset instituutiot eivät ole vahvistuneet.

-Päinvastoin viime vuosien kehitys Venäjällä on heikentänyt niitä ja sitä kautta mahdollistanut entistä itsevaltaisemman poliittisen hallinnon. Lisäksi Venäjän valtiojohto katsoo, ettei maan kehitystä oikeastaan pitäisikään arvioida läntisellä mittapuulla, Pynnöniemi totesi.

Länsivaltojen ja Venäjän suhteiden hiertämisen ydin löytyy Pynnöniemen mukaan siitä, ettei Venäjä halua pelata lännen säännöillä vaan se laatii sääntöjä uusiksi. Lisäksi Venäjä katsoo oikeudekseen rajoittaa naapurimaidensa integraatiota läntisiin rakenteisiin. Näin toimiessaan Venäjä haastaa sopimustenvaraisen kansainvälisen järjestelmän legitimiteetin eli oikeutuksen.

-Siis juuri sen yhdessä -sloganin mukaisen maailman, jonka varaan Suomi omaa turvallisuuttaan rakentaa, Pynnöniemi totesi.

Puheensa lopussa Pynnöniemi arveli, että Venäjän arvaamattomuutta korostetaan jo vähän liikaakin.

Miten Venäjään pitäisi sitten Pynnöniemen mukaan suhtautua. Vastauksen hän löytää perheensä retkikohteelta suolta, Torronsuolta.

-Jos ajattelemme, että Venäjä on kuin suo, ymmärrämme, että sen ominaispiirteitä on historian kerrostuneisuus, jotka säilövät sinne viedyt vieraat esineet muuttumattomina tuhansia vuosia. Venäjä imaisee kävijänsä, ellei kulkija kulje tarkasti pitkospuita pitkin, Pynnöniemi vertasi. Samalla hän muistutti siitä, ettei Suomen tarina ole yhdestä puusta veistetty.

Jokioisilla puhunut perussuomalaisten Hämeen varapuheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen Mira Nieminen vertasi suomalaisessa yhteiskunnassa olevan käynnissä kahtiajakautuminen samalla tavalla kuin vuonna 1918 kun Suomi jakautui valkoisiin ja punaisiin.

-Historia näyttäisi toistavan itseään ja tuovan sekaan sen modernimmat muodot, Nieminen totesi..

Niemisen mukaan sota-aikojen kokemusten perusteella meillä on nyt yhteiskunta, joka pyrkii huolehtimaan kaikista vauvoista vaareihin.

-Kuten sodassa, taisteluveljiä ei jätetä -periaatteella yhteiskunnan tulisi toimia nyt samoin, Nieminen tiivisti.

Forssan itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut SPR:n Forssan osaston puheenjohtaja Olli Salo katsahti suomalaisuuden heimojuuriin, jossa karjalaiset ja hämäläiset ajoivat lappalaisia pohjoiseen. 1800-luvulla Suomeen muutti runsaasti tataareita, joita vainottiin Venäjällä. Tataarit asettuivat enin Viipuriin ja muuttivat toisen maailman sodan jälkeen Helsinkiin. He ovat onnistuneet säilyttämään kulttuurinsa, kielensä ja muslimin uskonsa. Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen muutti tuhansi venäläisiä. Heitä oli Suomessa vuonna 1922 kaikkiaan noin 33500 henkilöä.

Maahanmuuttajilla oli keskeinen sija myös suomalaisen elinkeinoelämän rakentamisessa niin teollisuuden kuin kaupan piirissä. Nyt maahanmuuttajista suurin osa on turvapaikanhakijoita. Salon mukaan heitä ei voi pitää yhtenä isona ryhmänä vaan yksilöinä.

-Vain välittämisen kautta ihmiset lähentyvät ja oppivat tuntemaan toisiaan ja toteamaan kuinka paljon yhteistä lopulta onkaan, Salo totesi. FL

 

Asiasanat

Uusimmat