Lounais-Häme

Itsenäisyyssenaattori Juhani Arajärven muistolaatta paljastettiin Urjalassa

25. heinäkuuta 1867 Urjalassa syntynyt Juhani Arajärvi oli yksi yhdestätoista miehestä, jotka allekirjoittivat Suomen itsenäisyysjulistuksen. Merkittävän uran niin pankinjohtajana, poliitikkona kuin ministerinäkin tehnyt Arajärvi sai arvoisensa kunnianosoituksen tiistaina, kun Arajärven synnyinkodissa Villamon torpalla paljastettiin Arajärven muistolaatta.

Aiemmin Arajärveä ei ollut noteerattu Urjalassa.

-Tämä on sinänsä merkittävä tilaisuus, että Arajärvi tuli vasta nyt tietoon täällä Urjalassa, Urjala-Seura ry:n puheenjohtaja Kari Leinamo sanoo.

Aloitteen muistolaatasta teki urjalalainen Seppo Pirhonen, joka sattumalta huomasi, että Arajärven syntymästä tulee tänä kesänä kuluneeksi 150 vuotta.

-Tein kuntalaisaloitteen pari vuotta sitten, kun huomasin hänen elämäkerrastaan, että kohta tulee 150 vuotta täyteen ja jotenkin sitä pitäisi noteerata, Pirhonen kertoo.

Kalevi Kalemaan kirjoittama elämäkerta paljasti paljon uusia asioita Arajärvestä.

-Aina puhuttiin, että hän olisi syntynyt Honkolassa, mutta kirjasta kävikin ilmi, että syntymäpaikka oli täällä Villamossa, Pirhonen mainitsee.

 

Vuoteen 1906 saakka Arajärven sukunimi oli ruotsinkielinen Alen.

-Hän kävi usein ravustamassa Arajärvellä, joka sijaitsee Akaassa ja otti sukunimen sen pohjalta. Kaikki sisarukset yhtä lukuun ottamatta ottivat sitten sen saman nimen, Leinamo paljastaa.

Nykyisin ehkä tunnetuin Arajärvi on oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi, joka on Juhani Arajärven veljen pojanpoika.

-Arajärven sukulaisia on asunut Kylmäkosken ja Vesilahden alueella. Hän osti Tampereella asuessaan Lempäälästä maatilan huvilakseen ja se tila taitaa edelleen olla suvun omistuksessa, Leinamo toteaa.

 

Arajärvi syntyi suurien nälkävuosien aikana, jolloin peräti kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä kuoli kahden vuoden sisällä. Arajärven matka nälkävuosien ajan Urjalasta itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtiovarainministeriksi oli vähintäänkin epätodennäköinen.

-Arajärven tarina kertoo ennen kaikkea siitä, että mistä tahansa paikkakunnalta kylän koosta riippumatta voi ponnistaa merkittäviin tehtäviin ja yhdeksi Suomen itsenäisyyden tekijöistä, Leinamo korostaa.

Villamossa paljastetun muistolaatan ohella Urjalan kunnanviraston piha-alueelle paljastettiin Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi istuttaman juhlakuusen muistolaatta. Kuusien istutus on ollut yksi Suomi100 -juhlavuoden teemoista.

-Tarkoitus on, että jokaisen itsenäisyyssenaattorin jälkeläiset istuttavat ainakin yhden kuusen jonnekin päin Suomea juhlavuoden aikana, Arajärven kuudennen tyttären toiseksi vanhin poika Erkki-Juhani Taipale kertoi puheessaan.

-Toivomme että kuusi kasvaa ja varttuu ja itsenäinen Suomi sen mukana, Taipale päätti puheensa. FL

 

Juhani Arajärvi
Syntyi 25. heinäkuuta 1867 Urjalassa.Valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta.Suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä ja sai maisterin arvon 1894.Opiskeluidensa jälkeen toimi vuoden ajan päätoimittajana Viipuri-lehdessä.1896 Kymenlaakson kansanopiston ensimmäiseksi rehtoriksi.Pankkiura alkoi Kansallis-Osake-Pankin (KOP) Kotkan konttorista, jonka johtaja hänestä tuli 1903.Tampereen konttorin johtajaksi 1906, kunnes nousi johtokunnan jäseneksi 6.12.1918 ja oli jäsenenä vuoteen 1939 asti.Arajärvi toimi Suomalaisen Puolueen ja vuodesta 1918 sen seuraajan Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana kaikkiaan 12 vuoden ajan.Oli ns. itsenäisyyssenaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkö eli valtiovarainministeri marraskuusta 1917 toukokuuhun 1918.Yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista.Kuoli 13. marraskuuta 1941 Helsingissä.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic