Lounais-Häme

Jälleen päätään nostava venäläisvastaisuus on suomalaisissa syvällä – "Tällaista shokkia ei ole koettu sitten Kuuban ohjuskriisin"

Asiantuntijan mukaan pelon aiheuttama viha on luonnollinen reaktio, mutta tunteet pitäisi pystyä pitämään kurissa.
Elina Kahla on Venäjän kulttuurihistorian dosentti sekä Aleksanteri-instituutin vastuullinen tutkija ja yhteyspäällikkö. Kuva: Elina Kahla
Elina Kahla on Venäjän kulttuurihistorian dosentti sekä Aleksanteri-instituutin vastuullinen tutkija ja yhteyspäällikkö. Kuva: Elina Kahla

Osa venäläistaustaisista suomalaisista ei uskalla enää puhua juuristaan ääneen. Venäjän aloittama hyökkäys Ukrainaan on saanut monet pelkäämään venäläisvastaisuutta ja sen seurauksia.

Venäjän kulttuurihistorian dosentin Elina Kahlan mukaan venäläisvastaisuus on pelon aiheuttamaa.

– Jokaisen kriisin kohdalla voimakkaat reaktiot ovat normaaleja. Suomessa ei ole Kuuban ohjuskriisin jälkeen ollut tällaista shokkia.

Pelon seuraukset ovat jo näkyvissä. Kun Neuvostoliitto romahti ja kaksoiskansalaisuus esiteltiin, elettiin toivon aikaa. Sen sijaan helmikuun viimeisenä lauantaina Allegro-junassa Kahla näki isän ja tyttären keskustelevan vakavasti siitä, pitäisikö tyttären luopua Venäjän kansalaisuudesta.

Ei tavallisten kansalaisten sota

On muistettava, ettei Venäjän aloittama sota ole tavallisten venäläisten syytä. Kaikilla on halu palata normaaliin, joten omat tunteet tulisi Kahlan mukaan pitää kurissa. Hän toistaa presidentti Sauli Niinistön ohjeen.

– Pitäkää pää kylmänä. Meillä ei yksinkertaisesti ole Suomessa varaa venäläisvastaisuuteen. Nöyryyttäminen johtaa aina vain huonoon lopputulokseen.

Kahla kertoo, että esimerkiksi kouluissa venäjänkieliset lapset pelkäävät kiusatuksi tulemista. Koulut ovat syystäkin puuttuneet tilanteeseen.

– Vanhempien pitäisi jutella lapsilleen sisäänrakennetuista peloista.

Hän myös muistuttaa historiantuntemuksen olevan avuksi. Itänaapurin kanssa on eletty suurin osa ajasta rauhanomaisesti. Kahlan mukaan Suomen vahvuuksia ovatkin olleet hyvät välit naapuriin ja vähemmistöjen, kuten venäjänkielisten, oikeuksien turvaaminen.

– Meidän on tehtävä kaikkemme, ettei tilanne pahennu. Me suomalaisina olemme ihan turvassa täällä.

Oma pelko hallintaan

Omien pelkojen kanavoiminen muuhun kuin aggressiivisuuteen tai vihaan ei ole kuitenkaan aina niin helppoa. Kahla kertoo tulleensa junalla Pietarista Suomeen viikkoa aiemmin lauantaina. Hän jutteli matkallaan vanhemman venäläisnaisen kanssa, joka selvästi oli asunut Suomessa kauemminkin.

Tilanteesta juteltuaan venäläinen nainen oli kuitenkin todennut, että tilannehan on ollut samanlainen jo kaksi vuotta. Hänen mielestään koronapandemia ja Ukrainan sota ovat vain ”sitä samaa”. Suhtautuminen tuntui turhauttavalta.

– Sanoin hänelle: olet ollut viikon poissa Suomesta. Moni asia on nyt muuttunut, Kahla kertoo.

”Ei ole selvää, ketkä ovat hyviksiä ja pahiksia”

Suomessa työskentelevät venäläiset tutkijat ovat Kahlan mukaan myös peloissaan tilanteesta. He ovat kehottaneet toisiaan pysymään nöyrinä sekä korostaneet vertaistuen merkitystä tilanteessa.

Lisäksi uutisten seuraaminen olisi tärkeää. Osa venäläisistä ei seuraa mediaa ollenkaan, joten vallitsevasta tilanteesta saatetaan olla jopa tietämättömiä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että luottamus viestimiin on mennyt jo kauan aikaa sitten venäläisen propagandan takia.

Kahla kertoo vielä tärkeimmän muistutuksen haastattelun lopuksi.

– Ei ole niin selvää, ketkä ovat eri tilanteissa hyviksiä ja pahiksia. Olisi helppoa, jos se olisi niin yksinkertaista.

Lue myös Kanta-Hämeessä asuvien venäläistaustaisten henkilöiden haastattelu: https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/venalaistaustaiset-pelkaavat-puhua-omalla-nimellaan-panssariprikaatissa-asepalvelusta-suorittava-nainen-putin-on-diktaattori-vallan-pitaisi-vaihtua-1522128

Uusimmat

Fingerpori

comic