Jari Aarnio: Operatiivinen johto tiesi, mitä huumepoliisissa tapahtuu – Aarnion mukaan koko poliisilaitoksessa oli käsitys, että tietolähteeltä tarvitaan rekisteröintiin suostumus

Helsinki
13.11.2018, 11:45

Kotimaa

Virkarikoksesta syytetyn Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion mukaan laitoksen operatiivinen johto on ollut tietoinen siitä, mitä huumepoliisissa tapahtuu. Hän ei aamupäivällä oikeudessa tarkentanut sitä, mitä esimerkiksi yksi kanssasyytetyistä, apulaispoliisipäällikkönä toiminut Helsingin hyllytetty poliisipäällikkö Lasse Aapio, hänen käsityksensä mukaan tiesi tietolähdetoiminnasta.
Aarnio toisti Helsingin käräjäoikeudessa käsityksensä siitä, että poliisin tietolähteiltä on tarvittu suostumus rekisteröintiin ja sen, että varsinaiset määräykset olivat tulkinnanvaraisia.
– Meille oli selvää alusta asti, että sinne ei laiteta ketään vastentahtoisesti vaan tarvitaan suostumus. Laitoksessa on ollut harmonia siltä osin, että suostumus tarvitaan, Aarnio sanoi.

“Tietolähderekisteri tuhottiin, koska lähteet peruivat suostumuksen”

Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi tietolähteet rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen tietolähteet jätettiin vuosikausiksi rekisteröimättä.
Aarnion mukaan tietolähteet peruivat suostumuksensa rekisteriin kirjaamiseksi sen jälkeen, kun viime vuosikymmenen lopussa aloitettiin tutkinnat, joissa huumepoliisin epäiltiin katsoneen lähteidensä rikoksia läpi sormien. Tuolloin tutkittiin myös, ovatko muun muassa KRP:n virkamiehet toimineet oikein huumerikostutkinnan yhteydessä tehdyssä valeostossa.
– Siitä oli aika kovaa melua mediassa, kantava teema oli, että HPL (Helsingin poliisilaitos) katsoisi tietolähteiden toimintaa sormien läpi. Tämä sai aikaan sen, että ihmiset, jotka olivat antaneet suostumuksensa siihen, halusivat nimensä välittömästi veke. Ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa tiedot pois, Aarnio sanoi.
Syyttäjä pitää tietolähteiden poistamista ja rekisteröimättä jättämistä lainvastaisena ja vaatii Aarniolle ehdollista vankeutta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jutussa on syytettynä huumepoliisin valvonnan laiminlyönneistä myös liuta entistä ja nykyistä poliisijohtoa. Aarnio ja muut syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikokseen.

Tietolähteille luotiin koodit

Aarnion mukaan rekisteri tehtiin 2000-luvun alussa silloisen laitoksen johdon toimeksiannosta ja Aarnio kävi hakemassa oppia ulkomaita myöten. Hän kertoi, että hänen alaisensa varmisti tuolloin suostumuksen tarpeen tietosuojavaltuutetulta.
– Löydettiin tällainen malli, joka sopii Helsinkiin ja sen hyväksyi poliisilaitoksen johto ja poliisin ylijohtaja, Aarnio sanoi.
Malli toimi siten, että kenttähenkilökuntaan kuuluva poliisi kertoi Aarniolle, kuka lähde on, miten hänet tavoittaa, mistä rikollisuuden lajista tältä voisi saada tietoa ja miten luotettavana poliisimies pitää tietoa.
– Tästä muodostui koodi, jonka annoin poliisille, Aarnio sanoi.
Tämän jälkeen poliisin piti mennä Aarnion alaisen luokse, joka kirjasi ylös koodin ja sen mitä tietoa tältä koodinimeltä on saatu. Tämä järjestely varmisti Aarnion mukaan sen, että Aarnion alainen ei saanut tietää kuka lähde on, eikä Aarnio sitä, mitä tietoa juuri tältä lähteeltä on saatu.
Siispä sen, kuka mitäkin on poliisille kertonut, tiesi Aarnion mukaan ainoastaan lähteen kanssa asioiva poliisimies.

“Vaikea bisnes”

Alamaailman lähteelle paljastuminen poliisin vasikaksi voi olla jopa hengenvaarallista, mitä Aarnio painotti oikeudessa kerta toisensa jälkeen.
– Tämä on tosi vaikea bisnes tämä tietolähdejuttu, en osoita sormea mihinkään, mutta operatiivisella tasolla joudutaan miettimään sitä ihan sen kautta, että meidän on pidettävä tämä porukka hengissä, Aarnio sanoi.
Toisaalta tietolähteiden valvomaton käyttö voi johtaa poliisin ja lähteen oikeusturvan rapautumiseen. Pahimmillaan rikollinen poliisi voisi esimerkiksi väittää kanssaan asioivaa rikollista tietolähteekseen tai katsoa lähteensä tekemiä rikoksia läpi sormien. Ilman dokumentointia siitä, mitä tietolähteiden kanssa on tehty ja mitä varten, on toiminnan laillisuutta vaikeaa arvioida jälkikäteen.

STT

Kuvat:

Uusimmat