Lounais-Häme Forssan seutu

Jätehankintarengas vaatii Fortumia tilille, kun sopimus ja polttolaitoksen teko sakkasivat – Loimi-Hämeen Jätehuollon osalta kulut olivat noin 200 000 euroa

Ei tullut sopimusta eikä jätepolttolaitosta. Loimi-Hämeen Jätehuollolle kertyi kuluja noin 200 000 euroa.
Loimi-Hämeen Jätehuollon yhdyskuntajätteitä ajetaan nykyään Vaasan ja Riihimäen voimalaitoksille. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lounaisen Suomen hankintarenkaan jätelaitokset, Lounais-Suomen Jätehuolto oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto oy ja Rauman seudun jätehuoltolaitos vaativat Fortumilta yhteensä noin 720 000 euron vahingonkorvausta hukkaan menneen kilpailutuksen ja sen aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Kanne on vireillä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Jätelaitoskolmikko haastoi Fortum Waste Solutions oy:n (Fortum; ent. Ekokem oyj) oikeuteen, koska yhtiö vetäytyi niiden mukaan perusteetta yhdyskuntajätteiden hyödyntämispalvelua koskevan hankintasopimuksen teosta.

Lounaisen Suomen hankintarengas yllättyi, kun Fortum kieltäytyi keväällä 2017 tekemästä sopimusta antamansa tarjouksen ja hankintarenkaan jätelaitosten tekemien hankintapäätösten mukaan.

Kilpailutuksen voittaneessa ratkaisussa Fortum olisi rakentanut jätevoimalan Salon Korvenmäkeen Riihimäen laitoksensa tutkapariksi.

Jätelaitokset katsovat, että Fortum syyllistyi sopimuksentekorikkomukseen kieltäytyessään tekemästä hankintasopimusta.

– Vaadimme, että Fortum korvaa jätelaitoksille hukkaan menneestä kilpailutuksesta aiheutuneet vahingot, sanoo Loimi-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Immo Sundholm. Kyse on rahasta, joita on kulunut kilpailutuksen toteuttamisessa ja kaikissa valinnan jälkeisissä prosesseissa, kun kilpailutus valui hukkaan.

Korvaussumma jakaantuu yhteishankinnan jätehuoltoyhtiöiden kesken niiden jätevolyymien mukaisessa suhteessa. Loimi-Hämeen Jätehuollon osuus on suuruudeltaan noin 200 000 euroa.

Pitkä hankintaprosessi alkoi yli viisi vuotta sitten. Oikeusprosessit lykkäsivät toteutusta. Kilpailutus joutui markkinaoikeuteen, kun kilpailutuksessa hävinneet valittivat Fortumin valinnasta. Markkinaoikeuden mukaan jätehankintarenkaan olisi pitänyt kilpailuttaa hankintasopimus uudestaan. Jätehankintarengas puolestaan valitti markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka vahvisti kevättalvella 2017 kilpailutuksen päteväksi ja vahvisti näin ollen kilpailutuksen lopputuloksen.

Fortum neuvotteli hankintasopimuksen tekemisestä aina huhtikuulle 2017 saakka, kunnes ilmoitti, ettei rakennakaan Salon Korvenmäkeen jätevoimalaa. Markkinatilanne oli sen mukaan muutamassa vuodessa muuttunut aivan erilaiseksi. Pitkälti ratkaisussa oli kyse rahasta.

– Meille tämä on erittäin tärkeä ja periaatteellinen asia katsoa loppuun asti, voiko näin toimia yhteiskunnallisissa isoissa hankinnoissa. Tämä on jonkinlainen ennakkotapaus, Sundholm sanoo.

– Jos on julkinen hankintakilpailutus, joku sen voittaa ja kun on isoista hankinnoista kysymys, lähes aina niihin kietoutuu valittaminen. Ja kun valitetaan, menee aikaa muutama vuosi, kun valitukset menevät eri oikeusasteet läpi. Onko se ajan kuluminen sitten peruste ilmoittaa, ettei tarjous pädekään. Jos tällainen menettely olisi hyväksyttävää, niin julkisilta hankintamenettelyiltä, kilpailutuksilta putoaisi pohja pois.

Sundholm huomauttaa, että Suomen valtio omistaa Fortumista 51 prosenttia.

– Jonkinlaista moraalia pitää yrityksen kantaa, kun osallistuu tarjouskilpailuihin. Saimme aikanaan viisi tarjousta. Fortumin tarjous olisi hylätty, jos sen tarjouspaperissa olisi lukenut, että jos tästä valitetaan ja menee kolme vuotta, heidän tarjouksensa ei ole voimassa. Tällöin joku muu olisi tullut valituksi.

Lounaisen Suomen alueella yhdyskuntajätettä kertyy vuodessa noin 150 000 tonnia. Turun, Salon, Forssan, Rauman ja Porin alueelta jätettä ajetaan nyt hyödynnettäväksi Vaasaan Westenergyyn ja Riihimäelle Fortumiin sekä Ruotsiin Tukholman seudulle ja Viroon Tallinnan jätevoimalaitokseen, koska Suomessa uupuu voimalaitoskapasiteettia. Kilpailutettu uusi sopimuskausi kestää kesäkuuhun 2020.

Loimi-Hämeen Jätehuollon yhdyskuntajätteitä on ajettu Vaasaan ja Riihimäelle.

Vaikka Fortum ei toteuta Salon voimalaa, Lounais-Suomen Jätehuolto oy:n ja Salon Kaukolämpö oy:n omistama Lounavoima oy on rakentamassa Salon ekovoimalaitosta. Tulevaisuudessa Forssan seudulta voi osa yhdyskuntajätteistä päätyä Salon laitokselle.

Sundholm puhuu jätteiden polttamisen sijaan energiantuotannosta. Hän huomauttaa, että Suomen viileissä säissä yhdyskunta tarvitsee kaukolämpöä, joka on jollain tuotettava.

– Vaihtoehtoina ovat pitkälti öljy, kaasu, neitseellinen puu ja atomienergia. Jäte on tässä vertailussa parempi, erinomainen raaka-aine tuottamaan lämpöä meidän yhteiskuntaan. Suomessa jätevoimalaitosten hyötykäyttöasteet ovat globaalisti maailman parhaita ja uudet laitokset edustavat maailman parasta teknologiaa. FL

Uusimmat