Lounais-Häme

Jatkossa yksi kummi riittänee, mutta seudullemme syntyvällä lapsella voi olla jopa 10 kummia

Forssan seurakunnan kirkkoherran Esa Löytömäen mukaan joidenkin nuorten forssalaisvanhempien on vaikea löytää lapselle kirkkoon kuuluvia kummeja. Tyypillisempää on kuitenkin se, että lapsi saa 2–4 kummia. Kuva: Seppo Pessinen
Forssan seurakunnan kirkkoherran Esa Löytömäen mukaan joidenkin nuorten forssalaisvanhempien on vaikea löytää lapselle kirkkoon kuuluvia kummeja. Tyypillisempää on kuitenkin se, että lapsi saa 2–4 kummia. Kuva: Seppo Pessinen

Kirkolliskokous päätti perjantaina, että lapselle riittää tulevaisuudessa vain yksi kummi. Suosituksena on yhä kaksi kummia, mutta erillispäätöstä yhdelle kummille ei enää tarvitse hakea kirkkoherralta. Muutoksen taustalla ovat tilanteet, joissa kasteen esteenä on ollut kummien puute.

Forssan seudulla kummien puutteesta kärsitään kuitenkin varsin vähän. Forssan seurakunnassa on kastettu vuosittain 2–4 lasta, joilla on vain yksi kummi. Somerolla yhden kummin saa arviolta yksi lapsi vuodessa ja Tammelan seurakunnan kirkkoherra Juha Koivulahti muistaa kirjoittaneensa erillisluvan vain pari kertaa koko sinä aikana, kun hän on toiminut kirkkoherrana.

Nuoria aikuisia voi olla vaikea löytää kummeiksi

Vaikka kummipula on seudullamme harvinainen, Forssan seurakunnan kirkkoherra Esa Löytömäki tunnistaa ilmiön. Moni nuori forssalaisvanhempi joutuu pohtimaan, mistä löytää kirkkoon kuuluvan nuoren aikuisen lapselleen kummiksi. Toisinaan on niinkin, että toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon ja toinen ei. Lapsi saatetaan silti haluta kastaa, koska monelle vanhemmalle näyttää olevan tärkeää rakentaa turvaverkostoa lapsen ympärille.

Seudullamme tavallisempi tilanne on kuitenkin se, että kummiehdokkaita löytyy runsain määrin. Esimerkiksi Someron kirkkoherran Jaakko Knuutilan mukaan vanhemmat valitsevat lapselleen tyypillisesti 2–6 kummia. Sellaisiakin ristiäisiä tulee vastaan säännöllisesti, joissa kummeja on yhdellä lapsella jopa 10.

Forssassa tyypillinen kummimäärä on 2–4, mutta Esa Löytömäki muistaa käyneensä useamman kerran sellaisissakin ristiäisissä, joissa kummeja on ollut kahdeksan.

– Tuntuu, että kummien määrä kulkee suvuittain. Lapsi saa enemmän kummeja, jos hänen sukulaisillaan ja vanhemmillaan on paljon kummeja, Löytömäki pohtii.

Kummien lukumäärälle ei ole asetettu maksimimäärää.

Kummipula voi tulevaisuudessa koetella myös maaseutua

Näyttää siltä, että maaseudulla on helpompi löytää lapselle kummeja, koska suuri osa väestöstä kuuluu kirkkoon.

– Joidenkin Helsingin seurakuntien alueilla kirkkoon kuuluu alle 50 prosenttia väestöstä. Someron alueella kirkkoon kuuluu 82 prosenttia. Alueiden eroavaisuudet tulevat esille kummeja etsittäessä, Knuutila sanoo.

Tammelan seurakunnan kirkkoherra kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuudessa kummikato voi koetella myös pienempiä pitäjiä, jos kirkosta eroaminen yleistyy.

– Tällä hetkellä ongelma koettelee suuria kaupunkeja, mutta kyllä me perässä tulemme, Koivulahti sanoo.

Kirkkoherrat ovat yhtä mieltä siitä, että on oikea päätös sallia lapselle yksi kummi ilman erillislupaa.

– On tärkeää, ettei lapsen kastaminen jää kummista kiinni, Jaakko Knuutila sanoo.

Kirkolliskokouksen päätös sallia lapselle vain yksi kummi vaatii vielä muutoksen kirkkojärjestykseen. FL

Uusimmat