Jatkuvan kasvatuksen metsänhoito hyödyntää pienpuustoa ja jättää jälkeensä muutakin kuin hakkuuaukean
Metsänhoitoa niin, että talousmetsä säilyy pysyvästi peitteellisenä. Päätehakkuista luovutaan ja metsäkuviolla kasvaa eri-ikäistä puustoa. Nämä ovat keskeisiä tunnuksia jatkuvan kasvatuksen metsänhoito-opille.
Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämä luentotilaisuus ulottui syvälle yksityiskohtiin. Metsätietopalvelu Silmun ja yhteismetsä Tuohen edustajana tilaisuutta alustanut metsänhoitaja Jussi Saarinen summasi metsän uudistumisen nojaavan jatkuvan kasvatuksen mallissa pääosin luontaiseen prosessiin.
– Tämä tarkoittaa alikasvullisuuden ja pienpuuston hyödyntämistä sekä luontaista taimettumista eli on synonyymiltään jatkuvapeitteinen metsänhoito, Saarinen täsmensi.
Saarinen totesi metsää pyrittävän säilyttämään jatkuvassa kasvatuksessa erirakenteisena niin, että eri-ikäisiä puita löytyy käsiteltäviltä kuvioilta kaiken aikaa. Tyypillisesti metsän hakkuuväli asettuu mallissa 15–20 vuoden välille.
Puuston hyödyntäminen koostuu pääosin yläharvennuksiin kohdistuvista poimintahakkuista sekä pienaukoista. Jussi Saarinen sanoi tukkipuun kattavan yleensä yli puolet hakkuukertymästä.
Hän summasi jatkuvan hakkuun jatkuvan kasvatuksen ydinkäsitteeksi ja siihen liittyen sekametsän hyväksi tavoitteeksi. Hakkuutavan rinnalla Saarinen määritteli jatkuvan kasvatuksen mallin toiseksi tärkeäksi tekijäksi metsän uudistumisen.
– Esimerkiksi 0,1 – 0,4 hehtaarin laajuiset pienaukot taimettuvat sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa hyvin.
Johtopäätöksenään Saarinen totesi jatkuvan kasvatuksen metsien taimettuvan muutenkin. Yläharvennusten ansiosta alikasvustot saavat riittävästi valoa ja ottavat kasvuunsa vauhtia, samalla kun suuremmat puustot pitävät pintakasvullisuutta vähissä.
Saarinen leimasi harhaluuloksi se, etteivät alikasvuiset puut kasvaisi kunnolla.
– Kyllä ne lähtevät kasvuun, kun ne saavat valoa ja kasvutilaa, hän huomautti.
Hän muistutti kasvuaikaa riittävän Suomen puustolla 500 vuoteen yltävän biologisen ikänsä puitteissa.
Metsäasiantuntija MMT Panu Kunttu Suomen WWF:stä tarkasteli alustuksessaan jatkuvaa kasvatusta ympäristövaikutuksellisena tekijänä. Hänen viestinsä oli kertyneiden tutkimustulosten vahvistamana selkeä.
– Jatkuva kasvatus on todettu hyväksi myös ilmastonmuutoksen hillinnässä hiilivaraston säilymisen ja hiilensidonnan jatkumisen kannalta.
Turvemailla käytettynä jatkuva kasvatus poistaa hänen mukaansa vesistökuormitusta aiheuttavan kunnostusojituksen tarpeen, koska paikalle jätettävä puusto haihduttaa riittävästi vettä puuston kasvua ajatellen.
Kunttu summasi jatkuvan kasvatuksen metsänhoitomalliksi, jossa käytetään hyödyksi taloudellisimpia hakkuutapoja ja kustannustehokasta luontaista uudistumista.
– Samalla metsälajien elinympäristöt säilyvät ja metsämme tuottavat arvokkaan puun lisäksi marjaa, sieniä, pienriistaa ja maisema pysyy myös hakkuiden jälkeen metsäisenä sekä houkuttelevana virkistyskohteena.
Luitko tämän: Forssa suojelee metsiään, ympäryskunnat tienaavat niillä
Jatkuva kasvatus – metsänhoitoa ilman avohakkuuta -luentotilaisuuden vieraaksi Lopelta tullut Sampo Manninen toi esille aiheesta kertyneitä omakohtaisia kokemuksiaan.
– Hyvin on mennyt, totesi hän ykskantaan.
Mannisen viesti oli selvä myös niille, jotka vetoavat jatkuvan kasvatuksen metsänhoidossa törmättävän hakkuissa käytännön vaikeuksiin. Hän huomasi omaankin metsäänsä tulleen konekuskin suhtautuvan epäilevästi työmaahansa.
– Kuulin muutaman tunnin kuluttua, kun hän soitti ajomiehelleen, että tämähän menee paremmin kuin huonossa aukossa. Ei muuta kuin varaudu ajamaan tukkia oikein kunnolla. Sitä sieltä tulikin 82 prosenttia kokonaismäärästä.
Manninen kiinnostui jatkuvan kasvatuksen metsäopista luettuaan aihetta käsitelleen lehtiartikkelin vuonna 2014. Vuosi oli sama, jonka alussa astui voimaan Suomen uusi metsälaki, joka salli mallin vaihtoehdoksi koko sotien jälkeisen ajan noudatetulle tasarakenteisen kasvatuksen metsäpolitiikalle.
Manninen koki vaihtoehtoisen mallin tervetulleeksi muun muassa päätehakkuuaukioiden vauhdittamina yhä pahemmaksi käyvän sorkkaeläinongelman vuoksi.
Tilaisuus keräsi Forssan kirjaston Brander-saliin lähemmäs 30 kuulijaa. Perinteistä ja yhä vallitsevana pysynyttä tasakasvatusmallia puoltaneita puheenvuoroja ei joukosta kuulunut. FL
Tee ilmastoteko: pidä metsä terveenä ja puut suurina – Forssan metsänomistajat ovat taloustietoisia
