Lounais-Häme

Jättiputkea ja isosorsimoa on kuritettu, jättipalsami leviää Forssan seudulla

Uudet vieraslajit uhkaavat Suomea
Loimijoen isosorsimokasvustoja kuritettiin viime kesänä konevoimin. Vieraslajien torjunta ja hävittäminen vaativat järeitä ja sitkeitä toimia. Kuva: Tapio Tuomela

– Ensi kesänä nähdään miten isosorsimon kitkentä vaikutti kasvustoihin Forssan Kuhalankosken alapuolella. Niitä käsiteltiin konevoimin viime kesänä. Jokioisilla isosorsimoa kitkettiin 2017 ja se vaikutti hillitsevän kasvustoa, kertoo Forssan seudun kuntien ympäristötarkastaja Henna Moisander.

Lue myös: Haitallista isosorsimoa hävitetään Loimijoen varresta Forssassa konevoimalla

Luonnonvarakeskus (LUKE) ja valtioneuvosto varoittavat uusien vieraslajien uhkasta. Vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa.

LUKE:n arvion mukaan suurin uhka voisi olla kiehkuravesirutto, jota ei ole vielä tavattu Suomessa.

– Ruotsissa se on levinnyt nopeasti kohti pohjoista. Laji menestyy hyvin Suomen ilmasto-olosuhteissa ja voi helposti levitä lintujen mukana Suomeen, kertoo erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.

EU:n haitallisiksi nimeämiä vieraslajeja ovat myös arabiansulkahirssi ja mesisilkkiyrtti. Molemmat ovat harvinaisia koristekasveja Suomessa.

Mesisilkkiyrttiä ja arabiansulkahirssiä ei ole vielä havaittu Suomen luonnossa, mutta puutarhoissa olevat kasvustot pitää hävittää.

Luitko tämän: Julma jättiputki ja liukas lupiini – vieraslajit ovat sitkeä haitta, jota vastaan taistellaan joka vuosi

Jättipalsami on yksi kutsumattomista vieraista. Alun perin puutarhakasviksi tuotu, Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamin leviäminen alkoi kiihtyä 2000-luvun alussa. Lapissa jättipalsami on vielä harvinainen, mutta havaintoja on tehty Rovaniemeä, Sodankylää ja Inaria myöten.

Jättipalsami leviää puutarhoista rannoille, ojiin ja lehtoihin. Se syrjäyttää alkuperäistä kasvilajistoa ja kilpailee luonnonkasvien kanssa pölyttäjistä. Yksivuotisena ja hentojuurisena se ei sido maata monivuotisten kasvien tapaan ja eroosioherkillä jokivarsilla vesistöihin valuu vesiä samentavaa maata.

– Jättipalsamikin on ongelma Forssan seudulla. Se leviää helposti puutarhajätteen mukana. Paras keino on kitkeä se ylös ja jättää kuivumaan paikalleen jo ennen kuin kukinnot muodostuvat. Kannattaa aloittaa heti keväällä, Moisander neuvoo..

Ajoissa tehdyllä kitkemisellä lajista voi päästä eroon parissa vuodessa. Mikäli yksikin yksilö pääsee kypsyttämään siemenensä, torjunta on pian aloitettava alusta.

Noin 30 vuotta sitten piisamia esiintyi Forssan seudulla, mutta se on vähentynyt luontaisesti viime vuosikymmenien aikana Suomessa. Sen nykytilasta ja mahdollisista haittavaikutuksista kuitenkin kaivataan LUKE:ssa lisää tietoa.

Laajalti Suomen luontoon levinnyttä supikoiraa torjutaan etenkin tärkeimmillä linnustokosteikoilla sekä saaristossa, jossa siitä voi olla haittaa linnustolle

Vieraslajeista voi ilmoittaa oman kunnan ympäristöviranomaisille tai ilmoittaa ne internetissä toimivaan vieraslajit.fi -palveluun. FLF

 

Kutsumaton vieras

EU:n listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa jo tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.

Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.

EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen.

Euroopan unionin ensimmäinen vieraslajiluettelo sisälsi 37 lajia ja tuli voimaan elokuussa 2016.

Elokuussa 2017 listaa täydennettiin 12 lajilla, joista Suomessa laajalle levinneitä ovat jättipalsami, supikoira ja piisami.

Fingerpori

comic

Uusimmat