Lounais-Häme Forssa

Jokainen forssalainen tarvitsisi kolme hehtaaria metsää, jotta kaupunki olisi hiilineutraali

Forssan pinta-ala ei riitä siihen, että kaupunki voisi olla pelkästään metsien avulla hiilineutraali. KUVA: Lassi Puhtimäki

Jos Forssa haluaisi tulla metsien avulla täysin hiilineutraaliksi, jokaista forssalaista kohti tarvittaisiin vajaat kolme hehtaaria metsää. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että metsä sitoo päästöjä joka vuosi yhtä paljon kuin Forssa niitä tuottaa.

Laskukaavalla Forssassa pitäisi olla noin 52 000 hehtaaria metsää, jotta olisimme täysin hiilineutraali kaupunki.

Forssan maapinta-ala on kuitenkin vain 25 000 hehtaaria. Forssalaiset tarvitsivat Humppilan ja Ypäjän melkein kaikki maa-alueet metsänviljelyyn, jotta tavoite toteutuisi.

 

Lue myös: Tee ilmastoteko: pidä metsä terveenä ja puut suurina – Forssan metsänomistajat ovat taloustietoisia

 

Pelkkä metsän kasvatus ei riitä

Käytännössä laskelma ei tietenkään toimi aivan näin. Asutus, tiet, pellot, palvelut ja tehtaat ottavat maa-alasta oman osansa. Laskukaava kuitenkin havainnollistaa, että pelkällä metsän kasvatuksella kaupunkien on mahdotonta tulla täysin hiilineutraaleiksi.

Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Simo Veistolan mukaan metsien hoitoa ja ilmastonmuutosta ei pidäkään kytkeä liian voimakkaasti toisiinsa.

– Tärkeintähän on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Se tapahtuu parhaiten ohjaamalla energiantuotantoa, teollisuutta ja liikennettä siirtymään energiaa säästäviin ja uusiutuvia energiamuotoja käyttäviin ratkaisuihin, Veistola sanoo.

 

Yhden forssalaisen päästöt 5,3 tonnia vuodessa

Metsänomistajat voivat kuitenkin leikitellä ajatuksella omasta hiilineutraaliudestaan. Lasku tapahtuu jotakuinkin näin:

Forssan metsät kasvavat hehtaaria kohden keskimäärin 7,7 mottia vuodessa. Kasvaessaan metsähehtaari käyttää yhtä monta tonnia hiilidioksidia. Seutumme keskimääräisellä metsänomistajalla on noin 30 hehtaaria metsää. Voidaan siis laskea, että terve metsä, jota ei lainkaan hakata, sitoisi vuodessa 231 tonnia päästöjä.

Tuoreimman CO2-raportin mukaan viikolla 42 Forssan päästöt asukasta kohti olivat 103 kiloa. Jos yhden viikon tietojen perusteella lasketaan koko vuoden päästöt, yhtä forssalaista kohden päästöt ovat 5,3 tonnia vuodessa. Lukema on hieman alakanttiin verrattuna vuoden 2016 päästöihin, jotka olivat yli 6 tonnia asukasta kohden. Asukaskohtaisiin päästöihin lasketaan myös teollisuuden päästöt.

 

Vain osa vuosikasvusta jää hiilinieluksi

Lasku ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

Käytännössä metsää hakataan keskimäärin 70 prosenttia sen vuotuisesta kasvusta. Todellisesta vuosikasvusta jää siis noin 30 prosenttia luontoon hiilinieluiksi. Näin ollen voidaan laskea, että seutumme tyypillisen metsänomistajan metsät sitovat hiiltä vajaat 70 tonnia vuodessa. Se vastaa noin 13 forssalaisen vuosipäästöjä.

Osa hakatusta puusta käytetään kuitenkin siten, että hiilidioksidi vapautuu niistä nopeasti takaisin ilmakehään. Takaisin vapautuvan hiilidioksidin määrää on mahdoton arvioida, koska se riippuu tilanteesta. Joka tapauksessa voidaan karkeasti laskea, että 30 hehtaaria metsää riittää varmasti kattamaan 10-henkisen forssalaisperheen päästöt ja perheen osuuden kaupungin teollisuuden päästöistä.

Uusimmat