Lounais-Häme Forssa

"Jokaiset urut ovat oma persoonansa" – Forssan kirkossa soi nallekarhumaisen keski-ikäistynyt loistava yleissoitin

Forssan kirkon 40-vuotiaita urkuja juhlitaan kuulun kanttorin keveällä kesäkonsertilla.
Kanttori Tiina-Maria Kauppi pitää Forssan kirkon urkuja varmatoimisena ja loistavana yleissoittimena. Urut on rakennettu käsityönä paikoilleen.

– Jokaiset urut ovat oma persoonansa, Forssan seurakunnan kanttori Outi Aro-Heinilä sanoo.

Hänestä Forssan kirkon urut ovat maskuliiniset: isokokoisesta soittimesta tulee kovia ja pehmeitä ääniä. Olemus on nallekarhumainen.

Aro-Heinilälle urut toimivat sisäänheittäjänä seurakuntaan.

– Ajattelin työhaastattelussa, että jos minut valitaan, tulen, koska täällä on niin kivat urut.

Kollega Tiina-Maria Kaupin piti ensitapaamisella kysyä suntiolta, mistä urut laitetaan päälle, mutta sen jälkeen yhteiselo on ollut sujuvaa.

Mikä tekee 40-vuotiaista uruista niin pidetyt?

Urut ovat loistava yleissoitin, joilla voi soittaa keväistä käenkukuntaa, matkia säkkipilliä tai kuninkaallista trumpettia.

Forssan kirkon urkujen 34 äänikertaa ja noin 2300 pilliä soivat miellyttävästi.

Alimmat äänet ovat niin matalia, että Aro-Heinilä on saanut soittopenkkinsä tärisemään.

– Lapset sanovat, että äiti tanssii koskettimistolla ripaskaa.

Kanttoreille urkujen soittaminen yhdistettynä lauluun ja taiteelliseen ilmaisuun on kokonaisvaltainen fyysinen kokemus, jossa vatsa- ja lantionpohjalihakset joutuvat lujille – vaikka urut ergonomialtaan hyvät ovatkin.

Piikkikoroillakin voisi soittaa, mutta Kauppi käyttää sileäpohjaisia hieman luistavia ballerinoja ja Aro-Heinilä korollisia tanssikenkiä.

– Soittaminen on helpompaa kengät jalassa, eivätkä koskettimet likaannu.

Urut ovat kuin legopalikkarakennelma

Forssan seurakunnan kanttoreilta Tiina-Maria Kaupilta ja Outi Aro-Heinilältä voi koska vaan pyytää urkuesittelyä. He kertovat mielellään pidetystä työkaveristaan. Kuva: Tapio Tuomela
Forssan seurakunnan kanttoreilta Tiina-Maria Kaupilta ja Outi Aro-Heinilältä voi koska vaan pyytää urkuesittelyä. He kertovat mielellään pidetystä työkaveristaan. Kuva: Tapio Tuomela

Forssan kirkon urut rakennettiin paikoilleen käsityönä vuonna 1979. Hankintaan vaikutti keskeisesti silloinen kanttori Antti Vuoristo.

Aro-Heinilällä on tapana selittää lapsille, että urut ovat kuin Lego-palikoista ohjeen mukaan koottu rakennelma. Kun urut jo näyttävät valmiilta, äänet pitää vielä säätää ympäristöön sopiviksi.

– Urkuja on paras kuunnella alhaalla. Kun soittaa parvella, ei tiedä, millainen ääni on.

Kanttorit virittävät kieliäänikerrat itse, ja urkuja ylläpitohuolletaan vuosittain.

Ensi vuonna Forssan kirkon keski-ikäistyneet urut todennäköisesti peruskorjataan.

Kauppi painottaa, että uruista kannattaa pitää huolta, sillä kyseessä on hyvin arvokas soitin.

– Jos tällaiset urut hankittaisiin nyt, pitäisi järjestää koko EU:n laajuinen tarjouskilpailu.

Konsertti ja urkuvartteja

40-vuotiaita urkuja juhlitaan sunnuntaina koko perheelle sopivalla keveäohjelmaisella kesäkonsertilla, jossa urkuja soittaa Marko Hakanpää.

Hän on paitsi Turun Mikaelin seurakunnan kuulu kanttori myös legendaarisen höyryveturi Ukko-Pekan kuljettaja.

– Illalla on mahdollista päästä Hakanpään kyydissä Humppilasta Tampereelle, Kauppi vinkkaa.

– Molemmissa saa turvallista kyytiä, Aro-Heinilä vakuuttaa.

Perinteisemmän urkumusiikin ystäviä hellitään jo torstaina, kun jokaviikkoiset Urkuvartit käynnistyvät Forssan kirkossa lounastauon aikaan klo 12.

Silloin kirkkoon saa tulla nauttimaan musiikista vapaamuotoisesti.

– Meiltä voi myös aina tulla pyytämään urkuesittelyä. Ei tarvitse arastella yhtään, esittelemme urkuja tosi mielellämme, Aro-Heinilä kannustaa. FL

40-vuotiaiden urkujen syntymäpäiväkonsertti Forssan kirkossa 9.6. klo 17, jonka jälkeen on mahdollisuus tutustua urkuihin. Konsertissa urkurina Marko Hakanpää. Vapaa pääsy.

Forssan kirkon uruissa on arviolta 2300 pilliä. Urkujen äänen synnyttää pillin sisällä värähtelevä ilmapatsas. Mitä suurempi pilli, sen matalampi ääni. Kuva: Tapio Tuomela
Forssan kirkon uruissa on arviolta 2300 pilliä. Urkujen äänen synnyttää pillin sisällä värähtelevä ilmapatsas. Mitä suurempi pilli, sen matalampi ääni. Kuva: Tapio Tuomela

Pula-ajan pillit myytiin huutokaupalla

Sisällissodan levottomuudet viivästyttivät Forssan kirkon ensimmäisten urkujen hankintaa. Urut otettiin käyttöön kirkon vihkiäisissä 15.9.1918.

Pula-ajan urut kunnostettiin 1959, mutta ne eivät silti kestäneet 60 vuotta kauempaa.

Kirkkokuorolaiset hajottivat urut 1978, ja pillit myytiin huutokaupalla. Pillejä on yhä nähtävillä mm. Wahren-opistossa.

Urkurakentamo Veikko Virtanen rakensi uudet urut 1979. Vanhojen pillien myynnillä kustannettiin kaksi äänikertaa. Ensimmäisistä uruista on yhä jäljellä subbass-huuliäänikerta.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic