Lounais-Häme

Jokioinen etenee palvelut edellä

Jokioisten kunta keskittyy suurten investointivuosiensa jälkeen lainanlyhennykseen. Pelastuksena on hyvin matala korkotaso. Lainakanta asukasta kohti laskee ensi vuonna ja pääsee alle 3000 euron seuraavana vuonna.

Ensi vuoden investointimenot ovat Jokioisilla 732000 euroa, kun kiihkeimmillään investointeja oli 5–6 miljoonaa vuodessa. Vähät investoinnit keskittyvät tekniseen infrastruktuuriin.

Uutta on 50000 euron suunnittelurahan varaus Vaulammin kevyen liikenteen väylään. Pyörätie on tarkoitus kytkeä vesi- ja viemärirakentamisen yhteyteen, mutta aikataulu on aivan avoin. Kunta odottaa miljoonahankkeeseen valtiota mukaan.

-Pelkästään kunnan rahoilla pyörätietä ei ole mahdollista tehdä, arvioi hallinto- ja talousjohtaja Mika T. Rantala.

Jokioinen toivoo kymppitielle erkanemiskaistaa Pellilän teollisuusalueelle Turun suunnasta, jotta tulevaisuudessa laajentuvalle alueelle voisi ajaa kahdesta suunnasta. Kunta varaa kaistan suunnitteluun 10000 euroa.

Suunnitelmien jälkeen kunnalla olisi jotain konkreettista esittää ELY-keskukselle.

Kunta laittaa ensi vuonna kuntoon Ruokosuontien alkuosan, Opintien, Harluntien ja Toivontien loppuosan.

Tievalaistusta on tulossa Kehätien alkupäähän, Silmänkalliontien alkupäähän, Toivontien loppupäähän ja Harluntielle. Teerimäen päiväkoti saa uuden aidan 2018–2019.

Rantabulevardi saanee toivotun laiturinsa.

Kylien viemäröintihankkeessa on Kirkonkulman vuoro.

Esiopetukselle ja kouluille on varoja tietoteknisiin hankintoihin.

Palvelutasoparannukseksi voi laskea sen, että ensimmäistä kertaa talousarviossa on Datum-liikuntasalin vuokraus koko vuodeksi. Kunta hankki entisen MTT:n liikuntasalin kuntosaleineen käyttöönsä tänä vuonna loppusyksystä Senaatti-kiinteistöiltä. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi.

Talousarviota rasittaa valtionosuuksien lasku noin 300000 eurolla, vaikka uhkana oli ennen tarkistusta vielä suurempi summa.

Tuloveron korotus 0,75 prosenttiyksiköllä tuottaa noin 540000 euroa, mutta ylijäävä osuus kuluu sosiaalipalveluiden akuutisti lisääntyneeseen tarpeeseen.

Rantala ei odota ensi vuoden verotulokehitykseltä suuria.

Kunta on varautunut sopimusneuvotteluissa vain 0,5 prosentin palkantarkistukseen.

Talousarvio on nirkoisesti plussalla. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan 2650 euroa. Kuluvan vuoden ns. nollabudjetti näyttää Rantalan mukaan kääntyvän selvästi tappiolliseksi.

Kunnan toimintakulut kasvavat tämänvuotisesta maltillisesti vain 0,85 prosentilla. Ilman sosiaalipalveluiden lisääntynyttä rahatarvetta kunta olisi yltänyt toimintamenojen laskuun.

Kunnanjohtaja Jarmo Määttä kuvaa, että “ihan hyvä perusbudjetti” säilyttää palvelut ja osin jopa parantaa niitä. Kunnan palvelutaso on tarkoitus turvata jatkossakin, koska se on olennainen osa kunnan vetovoimaisuutta.

-Toivotaan, että ensi vuoden alusta tuleva veronkorotus toisi talouteen tulevaisuudessa liikkumavaraa, jota kipeästi tarvitaan, Määttä sanoo.

Epätietoisuus sote-uudistuksesta on haitannut budjetin ja suunnitelmavuosien valmistelua.

-Olisi suuri vääryys, jos kunta menettää sote-tulonsa, mutta sote-kiineistöt jäisivät kunnan huoleksi, Mika T. Rantala toteaa. FL

Uusimmat