Lounais-Häme Jokioinen

Jokioisilla kehitellään ilmastoystävällistä lehmää – Kova ruokahalu on yksi ekologisen lehmän tärkeistä piirteistä

Luke tutkii, miten lehmästä saataisiin ilmastoystävällisempi. Mikään yksittäinen temppu ei riitä, vaan keskiöön nousevat lehmien hyvä hoito ja kova ruokahalu.
Luken lehmät ovat nyt lomalla kesälaitumilla, ja niiden tutkiminen jatkuu vasta syksyllä. Tutkimusprofessori Marketta Rinteen mukaan Luken lehmät ovat jalostukseltaan huippuyksilöitä. Ne ovat erityisen tuottavia ja kestäviä. Kuva: Tapio Tuomela
Luken lehmät ovat nyt lomalla kesälaitumilla, ja niiden tutkiminen jatkuu vasta syksyllä. Tutkimusprofessori Marketta Rinteen mukaan Luken lehmät ovat jalostukseltaan huippuyksilöitä. Ne ovat erityisen tuottavia ja kestäviä. Kuva: Tapio Tuomela

Millainen olisi mahdollisimman ilmastoystävällinen lehmä?

Tätä kysymystä on tutkittu jo vuosia Luonnonvarakeskuksen Jokioisten toimipaikassa, ja työsarkaa riittää yhä.

Toistaiseksi näyttää siltä, että vähäpäästöinen lehmä on ainakin terve ja kohtuullisenkokoinen. Sen ruokavalio koostuu enimmäkseen nurmesta, mutta sisältää myös sivutuotteita, rehuviljaa ja terästyksenä pienen määrän kasviöljyä, joka hillitsee märehdinnän päästöjä.

Yllättävää kyllä, eko-lehmällä tulee olla myös kova ruokahalu.

Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän lehmä syö, sitä enemmän se tuottaa maitoa. On ilmaston näkökulmasta kannattavampaa ruokkia yksi lehmä kunnolla kuin monta lehmää vajaasti. Tämä johtuu siitä, että lehmän energiatehokkuus paranee maitotuotoksen noustessa ja se taas edellyttää runsaasti syötyjä rehukiloja. Tuottaja voi tietoisesti kasvattaa lehmän ruokahalua tarjoilemalla hyvälaatuista rehua, joka maistuu eläimen mielestä paremmalta.

Nurmen määrää pitäisi lisätä lehmien ruokavaliossa

Lehmän vahvuus tuotantoeläimenä on sen kyky käyttää ravintona nurmea, joka ei sovellu ihmisen ruokavalioon. Tästä huolimatta lehmille tarjoillaan myös viljaa. Viljan käyttäminen rehuna on hankala päätös, koska viljan voisi syödä ihminenkin. Viljan käyttöä kuitenkin puolustaa sen pienempi kuitupitoisuus nurmeen verrattuna: korkeatuottoinen lehmä pystyy tyydyttämään energiatarpeensa ja tuottamaan hieman enemmän maitoa.

Luken tutkimusprofessorin Marketta Rinteen mukaan ilmaston kokonaiskuormituksen kannalta nurmen määrää pitäisi kuitenkin lisätä lehmien ruokavaliossa. Nurmi on viljelyssäkin ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin vilja, koska se sitoo hiiltä maaperään ja ylläpitää maan hyvää kuntoa osana viljelykiertoa.

Metaanin tuotanto laskenut puolessa vuosisadassa roimasti

Ilmastoystävällinen lehmä muodostuu siis yksittäisten temppujen sijaan kokonaisuudesta, jossa tärkeässä osassa ovat rehutuotannon päästöt ja hyvä lehmien hoito.

Keskeistä on välttää sairaudet, kuten utaretulehdukset, joiden vuoksi joudutaan heittämään maitoa hukkaan.

Suomessa on tehty johdonmukaisesti töitä lehmien jalostamisessa sekä niiden ruokinnan ja olosuhteiden parantamisessa. Viimeisten 50 vuoden aikana esimerkiksi lehmän metaanin tuotantoa on saatu laskettua 34 prosenttia maitolitraa kohti.

Eko-lehmä on hyvin hoidettu, terve ja varustettu hyvällä ruokahalulla

Maidontuotannon odotetaan muuttuvan tulevaisuudessakin ekologisemmaksi.

Lukessa selvitetään parhaillaan esimerkiksi lisäaineiden käyttöä pötsikäymisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi. Pötsikäymistä ei kannata liikaa rajoittaa, koska juuri se mahdollistaa kuitupitoisen nurmen hyödyntämisen rehuna. Lisäaineella yritetään kuitenkin säädellä pötsin biokemiaa siten, että metaanin tuotanto vähenisi.

Toinen tulevaisuuden villi visio on teknologia, joka kerää navettailmasta metaanin pois. Tällainen teknologia on ainakin toistaiseksi liian haastava toteuttaa.

Marketta Rinteen mukaan tämän päivän eko-lehmä onkin ennen kaikkea hyvin hoidettu, terve ja suurella ruokahalulla varustettu eläin, joka on jalostettu tuottamaan runsaasti maitoa ja jonka lanta muutetaan biokaasulaitoksessa energiaksi tai kasvien ravinteiksi. FL

Maidon ilmastovaikutukset

Lehmän suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät rehuntuotannosta, pötsikäymisestä ja lannankäsittelystä.

1 litra maitoa tuottaa noin kilogramman hiilidioksidipäästöjä.

1000litraa maitoa aiheuttaa saman verran päästöjä kuin yhden henkilön edestakaiset Thaimaan-lennot.

Vuonna 1990 Suomessa oli 500 000 lehmää, kun vuonna 2018 lehmiä oli enää 270 000.

Samalla aikavälillä maidon kokonaistuotto on vähentynyt vain 15 prosenttia, koska lehmien maitotuotos on noussut 5500 litrasta lähes 9000 litraan vuodessa.

Maatalouden kasvihuonepäästöjä on onnistuttu vähentämään 13 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2017.

Lähteet: Luke, Finnair

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic