Lounais-Häme

Jokioisilla tutkitaan maanparannusaineita ympäristön ja maanviljelyn edistämisen tueksi – tutkimus on osa hallituksen kärkihankkeita

Luonnonvarakeskus Luken Jokioisten toimintayksikössä vesi ripottelee hiljalleen säiliöihin varastoituihin maamonoliitteihin. Sadesimulaattorissa monoliittien läpi suodattunut vesi kerätään ja siitä analysoidaan sameus, maa-aineksesta irronnut kiintoaines ja ravinnepitoisuus.

Näytteissä viljeltyjä maanparannusaineita ovat ainakin kompostoitu sekaliete ja selluteollisuudesta ylijäänyt puuaines eli nollakuitu.

-Analyysi näytteistä on vielä tekemättä. Veden sameus kyllä korreloi jo maaperän eroosion vähentymisen kanssa, kertoo Luken erikoistutkija Kimmo Rasa pöydälle keitinlaseihin annostelluista näytteistä.

Tällä hetkellä testissä on noin 5–6 erilaista maanparannusainetta.

-Maanparannusaineista on paljon tarjontaa nyt, kun biotalous jyllää. Eri tuotteita pystytään tarvittaessa vertaamaan kontrollinäytteitä vasten, Rasa jatkaa.

 

Näytteidenotto liittyy kierrätyslannoitteisiin ja maanparannustuotteisiin erikoistuneen Soilfoodin rahoittamaan Ravinnekuitu-tutkimukseen. Kaksivuotisen hankkeen tarkoitus on selvittää maanparannuskuitujen vaikutuksia ympäristöön ja viljelyyn.

Tutkimus on saanut rahoitusta hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvasta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Ravinnekuitu-hanketta on edeltänyt myös Soilfoodin rahoittama NSP-tutkimus. Sen tulokset osoittivat, että maanparannuskuitujen lannoittamalla maan läpi huuhtoutuvan fosforin ja pohjamaan nitraattipitoisuuden määrää voidaan vähentää jopa 50–62 prosentilla.

Haluttuun lopputulokseen pääsemiseen voidaan tarvita eri maanparannusaineiden yhteiskäyttöä, kertoo Luken erikoistutkija Risto Uusitalo.

-Esimerkiksi kipsi säilyttää maa-aineksen suolavahvuuden ja kasvattaa fosforin osuutta pidemmälle mentäessä. Sen käyttö kuitenkin lisää magnesiumin ja muiden aineiden lannoitustarvetta. Kipsi on siis enemmän kemiallinen ratkaisu, Uusitalo selvittää.

 

Nollakuidun hyödyntäminen maanviljelyksessä on yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana. Soilfoodin asiakkaisiin kuuluvat suurista metsäteollisuuden yrityksistä Metsä Group ja UPM.

-Pyrimme tekemään yhteistyötä metsäteollisuuden kanssa nollakuidun keräämiseksi maanparannusaineeksi. Yrityksille kyse on “nollaenergiasta”, jota ei voi hyödyntää biopolttoaineena. Taloudellisesti sen hankinta tulisi meille siis edulliseksi, Rasa sanoo.

Maamonoliittien nostoa demonstroidaan tietokoneella pyörivässä videopätkässä. Nostokone porautuu maahan rivan kaivaessa maata koneen ympäriltä.

Rasa kertoo, että tutkimuksessa turvaudutaan olemassa olevaan teknologiaan. Maanparannustuotteiden levittäminen hoituu kuivalaitteiden levityslaitteistolla. Ylimääräisiä investointeja ei siis vaadita.

Eri aineiden vaikutuksia on selvitetty eripituisissa jaksoissa. Kipsin vaikutusten selvittämiseen on varattu kolmen vuoden seuranta-aika, kun taas hiiltä ilmakehästä sitovan biohiilen tutkimiseen on varattu vuosi.

-Saa nähdä, jatketaanko tutkimuksia vielä vuodella. Jatko selviää tulosten perusteella, Rasa kertoo. FL

 

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat