Jokioisten kartanossa kummitteleva Harmaa rouva toi tammelalaiselle Julia Jaakkolalle voiton Hämeen suuren tarinakilpailun lasten ja nuorten sarjassa. Tammelan koulukeskuksessa 9. luokalla oleva 15-vuotias Jaakkola sai tarinaansa idean viime syksynä. Hän kävi tällöin kuvataidekoulun kuvausryhmän kanssa Jokioisilla.
– Käyn yhdeksättä vuotta kuvataidekoulua Forssassa, ja menimme Jokioisille ottamaan valokuvia. Olin kuullut huhun Jokioisten kartanossa kummittelevasta Harmaasta rouvasta, ja tarina alkoi elää mielessäni, kun olimme käyneet valokuvaamassa kartanon aluetta ja siellä olevaa kartanon omistaneiden Willebrandien hautamuistomerkkiä, Jaakkola kertoo.
Tarinakilpailuun Jaakkola osallistui luokanvalvojansa Johanna Ylitalon kannustamana.
– Tarina syntyi yhden illan aikana. Keksin tapahtumat itse ja kirjoitin omasta näkökulmastani siitä, miten kävelen kartanon mailla puolenyön aikaan halloween-yönä 30. lokakuuta. Kirjoitin kuulleeni kartanossa kummittelevasta rouvasta, mutta epäilen hänen olemassaoloaan. Minulla on kuitenkin mukana vanha filmikamera, jotta voin ottaa kummituksesta kuvan, jos sattuisin näkemään sen. Yhtäkkiä Harmaa rouva ilmestyy eteeni ja johdattaa minut hautamuistomerkille, jossa hän koskettaa kättäni ja kertoo totuuden menneisyydestään, Jaakkola kuvailee.
Koko tarinan ja sen sävähdyttävän lopun voi lukea tarinakilpailun verkkosivuilta.
Kilpailun voiton ratkaisivat verkkosivuilla annetut yleisöäänet. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 35 tarinaa, ja ääniä annettiin yli 1000. Aikuisten sarjassa voitto tuli myös Lounais-Hämeeseen, sillä eniten ääniä sai forssalaisen Satu Vaarulan tarina Niityn takaisinvalloitus. Suuri tarinakilpailu oli Hämeenlinnan kaupungin ja VIKKE-Virtuaalinen Kulttuurimatkailu Kanta-Hämeessä -hankkeen yhteisponnistus.
Jaakkolan voitto ilahduttaa myös hänen luokkaansa. Palkinnoksi tuli Hämeenlinnaan tehtävä keilausmatka, jolle pääsevät kaikki Jaakkolan luokalla olevat.
Julia Jaakkola sanoo kirjoittaneensa tarinoita vihkoihin jo ala-asteikäisenä, mutta toden teolla hän innostui kirjoittamisesta yläasteella.
– Kirjoitan kotona runoja ja novelleja. Toimittajan ja valokuvaajan työt kiinnostavat, ja olin viime syksynä Forssan Lehdessä TET-harjoittelussa. Olin myös puoli vuotta 4H-yhdistyksen reportterina.
Kirjoittamisessa Jaakkolaa kiehtovat halu ilmaista itseään ja kivalta ja hienolta kuulostavien sanojen käyttäminen.
– Käytän tekstissäni mielelläni adjektiiveja, joilla kuvaan asioita. Pidän kauniista ja vanhahtavista sanoista, kuten esimerkiksi melankolinen. Luova kirjoittaminen ja kirjailijan ura houkuttelevat minua myös. Jos kirjoitan kirjan niin se voisi olla historiallinen romaani, Jaakkola sanoo.
Kirjoittamisen lisäksi valokuvaaminen ja piirtäminen ovat lähellä Jaakkolan sydäntä. Hän valokuvaa mielellään luontoa, ja myös lähi- ja muotokuvat kiinnostavat. Piirtäessä mieluisin aihe ovat ihmiset.
Jaakkola asuu Tammelassa Kallion kylässä, ja hänen perheeseensä kuuluvat isä, äiti, pikkuveli Joona ja Nöpö-kissa.
– Koulussa lempiaineitani ovat historia, maalaus ja piirtäminen, äidinkieli, englanti ja ilmaisutaito. Ensi syksynä siirryn Forssan yhteislyseoon, ja suunnitelmissani on mennä uudelle kuvataide- ja muotoilulinjalle. Lukion jälkeen aion pyrkiä yliopistoon, ja viestintä ja journalistiikka kiinnostavat.
Jaakkola kertoo myös lukevansa kirjoja säännöllisesti.
– Kirjojen ansiosta maailma avartuu, ja niistä saa ideoita omiin teksteihin. Mielikuvitusta voi treenata, kun lukee kirjoja ja kehittelee niiden kautta omia juttuja, Jaakkola sanoo.
Jaakkola myöntää olevansa huolissaan siitä, että nuorten lukeminen on vähentynyt.
– Silmillekin tekee hyvää katsoa välillä mieluummin kirjaa kuin älypuhelinta, hän vinkkaa.
Julia Jaakkolan tarinan pääset lukemaan tästä.
