Lounais-Häme Jokioinen

Radan korjausurakka puolessa välissä, Jokioisten museoradalle 30 000 euroa Museovirastolta

Koronavirus varjostaa ensi kesän liikennöintikautta.
Jokioisten museorautatiellä on tapahtunut viime vuosina paljon. Humppila sai asemarakennuksen, kalustoa on kunnostettu ja rataa on korjattu. Ratatyötä riittää tuleviksikin vuosiksi. Kuva: Seppo Pessinen
Jokioisten museorautatiellä on tapahtunut viime vuosina paljon. Humppila sai asemarakennuksen, kalustoa on kunnostettu ja rataa on korjattu. Ratatyötä riittää tuleviksikin vuosiksi. Kuva: Seppo Pessinen

Jokioisten museorautatieyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laine on iloinen. Museovirasto on jälleen myöntänyt yhdistykselle rahaa radan korjaukseen. Summa on tuntuva eli 30 000 euroa.

– Tämä on kolmas vuosi peräkkäin, kun saamme avustusta ratatöitä varten. Erityisen hienoa tässä myönnössä on, että tällaisten infrahankkeiden omarahoitusosuus on nyt pienempi. Ennen se oli 50 prosenttia, nyt 25, hän kertoo.

Laine sanoo, että museorautatieyhdistyksen saamat avustukset ovat elintärkeitä: Esimerkiksi radan korjaaminen ei edistyisi samaan tapaan ilman avustuksia.

Avustusten turvin työhön on voitu palkata yksi henkilö.

– Rataa on kunnostettu viiden kuuden vuoden ajan, ja aikaa menee vielä saman verran. Viiden vuoden ajan olemme voineet palkata työhön tekijän. Talkoita järjestetään myös, mutta niitä riittää myös muissa rataan, kalustoon ja liikennöintiin liittyvissä tehtävissä.

Lue lisää: Hieno esimerkki talkoohengestä – Humppilan uusi museorautatieasema avattiin

Mäet ja kaarteet kovilla

Rataa korjataan koko matkalta. Kunnostettavaa riittää etenkin mäki- ja kaarrepaikoissa, jossa rata on kovimmalla rasituksella.

Laine muistuttaa, että radankorjaus on aikaa vievää, käsin tehtävää työtä. Sitä tehdään samoin menetelmin ja työkaluin kuin rataa aikanaan rakennettiin Jokioisten ja Forssan välille.

– Kun ratapölkkyjä vaihdetaan, työssä tarvitaan samalla lailla lapiota, rautakankea ja sorkkarautaa kuin ennenkin. Se meille sopii, sillä olemme elävä museo. Emme ainoastaan pidä yllä rataa ja kalustoa, vaan elämäntapaa.

Pölkkyjenvaihto on tarkkaa työtä. Kaikkia ei uusita järjestelmällisesti, vaan kuluneiden tilalle vaihdetaan uudet. Osa pölkyistä on aivan uusia, Haapamäen kyllästämön pölkkyjä, osa VR:n käytöstä poistamia.

– Kun kiskojen alla on eri-ikäisiä pölkkyjä, rata on kestävämpi ja turvallisempi. Näin kaikki pölkyt eivät kulu loppuun samalla kertaa.

Koronavirus aiheuttaa epävarmuutta

Museorautatien on tarkoitus aloittaa kesän liikennöintikausi kesäkuun alussa, mutta koronavirus on tehnyt elämästä museorautatielläkin epävarmaa. Voidaanko isoja tapahtumia järjestää kesällä, selviää vasta myöhemmin.

– Onhan se meille kova isku, jos liikennöintikaudelta ei kerry lipputuloja. Kuluja meillä on kuitenkin koko ajan. Varoja tarvitaan kaluston kunnostamiseen.

Viime aikoina on työn alla ollut Jokioisten rautatien Tubize-höyryveturi, jonka on tarkoitus valmistua kevään aikana. Veturia on kunnostettu samaan tapaan palkkatyönä kuin rataakin. Tubizen töitä on tukenut Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Museorautatie on Lounais-Hämeen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas toimiva kokonaisuus, sillä rata on ainoa nykypäiviin säilynyt ja yhä käytössä oleva kapearaiteinen rautatie Suomessa.

Museorautatie on osa vuosina 1898–1974 toiminutta Jokioisten rautatietä. Museojunaliikenne radalla alkoi jo vuonna 1971.

Museorautatieyhdistys ry:n ylläpitämän kapearaiteisen rautatien kokonaispituus on runsaat 14 km. FL

Lue myös: Siirron viivästymisestä yli 20 000 euron lisäkustannukset – Museorautatieyhdistys kerää rahaa aseman kunnostukseen

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic