Lounais-Häme

Jokioisten viimeinen kyläkoulu

Suomessa on vielä runsaasti yli 100-vuotiaita kouluja, mutta koulujen lakkauttamisten myötä niiden määrä vähenee. Satavuotiaiden koulujen kerhoon liittyy Jokioisten ainoa jäljellä oleva kyläkoulu Kuuman koulu, jonka pyöreitä vuosia juhlittiin lauantaina erilaisen ohjelman merkeissä.

Aaltosen veljekset Jalmari ja Matti, Vihtori Virtanen ja Oskari Raitanen olivat rakentamassa kartanon maille yhä vireää koulua. Tiilet teki Jussilan pappa ja kivityöt Kivi-Karlsson. Koulun nimeksi tuli Latovainion kansakoulu ja sen ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 21 hakijan joukosta Johan Ludvig Hakala. Naiskäsitöiden ohjaan virkaan kymmenen hakijan joukosta valittiin Anna Murtovaara.

Koulussa oli aluksi 26 yläluokkalaista, sillä kouluun tultiin vasta, kun oli kiertokoulussa ensin opittu lukemaan ja kirjoittamaan.

Kuuman koulussa opiskelee nykyisin 53 1.-6. luokan oppilasta ja 7 esikoululaista. Koulunjohtaja Toivo Vainio iloitsee koululla vallitsevasta hyvästä yhteishengestä, joka näkyy muun muassa vanhempien halukkuutena osallistua talkoisiin ja heidän hoitaminaan kimppakyyteinä niille lapsille, joiden koulumatka ei oikeuta kunnan järjestämään kuljetukseen. Kehuja Vainiolta saavat myös koulun piha ja ympäristö sekä tietotekninen osaaminen ja varustus.

-Meiltä löytyy jokaiselle oppilaalle yksi tietotekninen laite, pöytäkone, läppäri tai ipad, Vainio kertoo.

Iso, joskaan ei Vainion mukaan tällä hetkellä kovin realistinen toive on sisäliikuntatila, joka Kuuman koululta puuttuu. Pihalla oleva hiekkatekonurmipohjainen kaukaloareena käy sateettomana päivänä liikuntatilasta, mutta sisäliikuntatilan puutetta se ei korvaa.

-Pari kertaa vuodessa vietämme Eerikkilässä liikunnan merkeissä koko päivän, Vainio sanoo.

Kuuman koulua on käyty monessa sukupolvessa. Eräskin rouva kertoi muuttaneensa perheineen kylälle koulun takia vuonna 1981. Koulusta ovat alkuoppinsa ammentaneet monet näkyvät persoonat, muun muassa Forssan kaupunginhallituksen jäsen Eino Järvinen, jonka kotitalo sijaitsee kolmen kilometrin päässä koulusta.

Myös Martti Joensuu aloitti koulunkäynnin Kuumassa vuonna 1945. Myöhemmin hän toimi Kuuman koulunjohtajana vuosina 1974-97 ja vaimonsa Raili opettajana vuosina 1974-99.

-Niukkaa oli vuonna 1945 kun aloitin koulun. Kartanolta saatiin jauhot, tähkiä kerättiin ja perunatalkoita pidettiin, että saatiin ruokaa. Kun aloitin koulunjohtajana, keittola oli sivurakennuksessa ja ruoka kannettiin päärakennukseen. Vuonna 1987 tehtiin isompi remontti ja meidän asunnosta tuli keittola, Latovainiossa asuva Martti Joensuu muistelee.

Entinen koulunjohtaja näkee, että Kuuman koulua ei olisi ilman kakkostietä. Hän pitää koulua melko hyväkuntoisena. Joensuu muistuttaa, että sinne on lapsilla kaikkein pisimmät matkat.

-Toivotaan, että se säilyisi mahdollisimman pitkään. FL