Lounais-Häme Lounais-Häme

Jos forssalaisten määrä olisi vähentynyt yhtä paljon kuin uhanalaisen peltosirkun, olisi Forssassa enää 200 asukasta

Birdlife Suomen vuoden lintu peltosirkku on aikanaan laulanut ahkerasti myös Lounais-Hämeessä, mutta nyt sirkutus harvenee koko ajan.
Peltosirkun bongaaminen Lounais-Hämeessä ei ole vielä liian myöhäistä, mutta todennäköisyydet sille pienenevät vuosi vuodelta. Kuva: Tuomas Seimola / Birdlife
Peltosirkun bongaaminen Lounais-Hämeessä ei ole vielä liian myöhäistä, mutta todennäköisyydet sille pienenevät vuosi vuodelta. Kuva: Tuomas Seimola / Birdlife

Peltosirkku on Suomen nopeimmin vähentynyt pesimälintumme. Kannan pienentyminen on ollut dramaattista.

Suhteutetaan sitä hiukan: Jos forssalaisten määrä olisi laskenut vuodesta 1985 samaa tahtia kuin peltosirkkujen kanta Suomessa, olisi forssalaisia vuonna 2020 jäljellä noin 200. Ensi vuonna Tyykikylässä oli asukkaita enää 170, kahden vuoden päästä alle 150.

Peltosirkkujen kanta on tällä hetkellä Suomessa joitakin tuhansia, mutta määrä vähenee noin 15 prosentilla joka vuosi. Vielä reilu 30 vuotta sitten niitä oli satojatuhansia.

Ei ihme, että Birdlife Suomi haluaa kiinnittää huomiota äärimmäisen uhanalaiseksi linnuksi Suomessa määriteltyyn peltosirkkuun valitsemalla sen vuoden linnuksi.

Mahdollista nähdä vielä Lounais-Hämeessä

Vuoden lintu -hankkeessa kartoitetaan jäljellä olevat peltosirkun esiintymisalueet ja jaetaan tietoa siitä, miten laji voitaisiin ottaa paremmin huomioon maataloudessa. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat ja alueelliset Birdlifen jäsenyhdistykset.

Hankkeessa kartoitusalueita on myös esimerkiksi Jokioisilla ja Somerolla. Hankkeen toinen vetäjä Tuomas Seimola kertoo, että peltosirkku on yhä mahdollista nähdä myös Lounais-Hämeessä, kun osaa katsoa esimerkiksi peltojen keskellä olevia metsäsaarekkeita, talorykelmien pihoja tai jokivarsia. Kohtaaminen on kuitenkin koko ajan epätodennäköisempää.

– Alueella väheneminen on ollut hyvin suurta. Esimerkiksi Someron Häntälän notkoilla viime vuosi oli ensimmäinen, kun peltosirkkua ei havaittu kertaakaan, Seimola sanoo.

Lue myös: Kevään merkkejä: kiurut ja töyhtöhyypät ovat alkaneet saapua Suomeen myös muuttoparvina (8.3.2020)

Syyt kannan pienenemiseen kotimaassa

Syyt peltosirkun vähenemisen taustalla ovat moninaiset, mutta ne todennäköisesti liittyvät muutoksiin sekä pesimäpaikoilla Suomessa että talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa. Peltosirkkua myös pyydettiin Ranskassa vuosikymmenien ajan. Nyt pyydystäminen on Seimolan mukaan loppunut, mutta kannan kehityksessä ei ole näkynyt Suomessa merkittävää muutosta.

Hankkeen toinen koordinaattori Markus Piha myös kertoo, että suomalaiset peltosirkut eivät sitä paitsi juuri muuta Ranskan pyyntialueiden kautta.

Piha ja Seimola uskovatkin, että suurimmat syyt kannan pienenemiseen löytyvät kotimaasta.

– Emot ruokkivat poikasiaan enimmäkseen hyönteisillä, mutta syövät itse pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Hyönteisten vähenemiseen vaikuttavia syitä voivat Suomessa olla esimerkiksi monimuotoisuutta tukevien elinympäristöjen kuten kesantojen ja pientareiden määrän väheneminen ja laajakirjoisten torjunta-aineiden käyttö. Jos hyönteiset katoavat, ei peltosirkulle jää paljon elinmahdollisuuksia, Seimola harmittelee.

– Koska syyt ovat moninaisia, on tärkeää tutkia, millä keinoilla kannan kehitys saataisiin jälleen käännettyä. FL

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic