Lounais-Häme Somero

"Jos joku minulle tästä maksaisi, en varmasti tekisi" – Karjalan kaiho sai Erkki Känkäsen rakentamaan erityisen kesäpaikan

Erkki Känkänen ei ole päässyt käymään synnyinseudullaan Muolaassa kolmeen vuoteen. Salkolan kesäpaikka on henkireikä, jossa karjalaisuus elää ITE-taiteessa.
Erkki Känkänen on rakentanut karjalaista kesäpaikkaansa eläkepäiviensä ajan. Takana oleva muistomerkki on talvisodan sankarivainajille. Talvisodan päättymisestä tuli tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Kuva: Lassi Puhtimäki.

Salkolanjärven rannalla saunottuaan Erkki Känkänen, 88, istuu rentoutumaan pihakeinuun. Sen katoksessa liihottaa puukuvioina Karjalan lintuloita.

– Keinussa pesivät ne 229 lintulajia, jotka pesivät Äyräpääjärvelläkin. Se oli tärkeä paikka, jonne isä vei kalastamaan.

Kesäpaikka on Känkäselle henkireikä, sillä tämän lähemmäs lapsuusmuistojen Muolaata hän ei ole päässyt kolmeen vuoteen. Paremmassa kunnossa ollessaan hän ehti tehdä sata kotiseutumatkaa.

Uusia rakennelmiakaan Känkänen ei ole enää viime aikoina nikkaroinut lukuun ottamatta säiliösuihkua, joka korvasi vinttikaivon.

– Kaivosta nostaessa tuli Karjala-olut lohdutuksesi. Kaivo kuitenkin hajosi niin kuin Sirkka-Liisan (Anttila) patsas, josta on enää kuva jäljellä.

Käkeen on kuvattu Karjalasta luovutetut pitäjät. Kuva: Lassi Puhtimäki.

Vaneria on mennyt metrikaupalla

Känkänen alkoi rakentaa Karjala-puistoa kesäpaikalleen Salkolaan jäätyään eläkkeelle 25 vuotta sitten.

Erkki Känkäsen rakentama pienoismalli Muolaan kirkosta muistuttaa ulkoapäin esikuvaansa. Sisällä voi tutustua Karjala-filmeihin. Kuva: Lassi Puhtimäki.

– Itsekin ihmettelen, miten paljon olen jaksanut tehdä samalla, kun olen hoitanut Hilkan, vaimonsa omaishoitajana toiminut Känkänen toteaa.

Vaneria on kulunut metrikaupalla, ja kaikki tehty on syntynyt kasvavan innostuksen vallassa.

Halu säilyttää edes pala karjalaisuutta on saanut Känkäsen rakentamaan kesäpaikalleen niin Muolaan kirkon pienoiskoossa, patsaan sankarivainajille kuin Karjala-polunkin.

Katoksen alla olevilla hevosrattailla 12-vuotias serkku teki 2,5 viikon evakkomatkan.

– Kun rouva Hämeenlinnassa surkutteli poikaraukkaa, poika vastasi, etten minä ole mikään raukka vaan hyvä hevosmies.

Hevonen on Erkki Känkäsen tekemä, mutta rattailla on tuotu oikea evakkokuorma. Kuva: Lassi Puhtimäki.

Murre veti asiakkaita

Känkäsen oma evakkotaival kulki Muolaan Ylä-Kuusaan kylästä monen mutkan kautta Forssaan. Siellä muolaalaiset saivat Viskbergin kartanosta erotettuja tiloja, ja syntyi Pikku-Muolaa.

Sopeutuminen sujui olosuhteisiin nähden hyvin, sillä hämäläisten kanssa ei ollut kinaa edes koulussa.

– Vastaanottoa ei ollut, mutta toisiin tutustuttiin kirkossa ja kirkkomaalla.

Känkänen teki pitkän työuran torikauppiaana ja vihannesviljelijänä ja on mielissään, että jälkipolvi jatkaa tilaa. Torineuvokselle karjalaisuudesta oli hyötyä.

– Asiakkaat tulivat kuuntelemaan murrettani, ja kun oli jonoa, kauppa kävi.

Rakennusten koristelussa Erkki Känkänen on käyttänyt venäläistä tyyliä. Kuva: Lassi Puhtimäki.

”Ei muuta näin hullua taida olla”

ITE-taiteen juhlavuonna Känkänen on mukana ITE Hämeessä -hankkeessa, jossa kartoitetaan haastatteluin ja kuvauksin alueen omaperäisiä itseoppineita taiteentekijöitä ja heidän tuotantoaan.

– Ei muuta näin hullua taida olla. Jos joku minulle tästä maksaisi, en varmasti tekisi, mutta kun omistaan pistää, tästä nauttii.

Poikkeuskeväänä Känkänen ei ole esitellyt kesäpaikkaansa matkailijoille, mutta aiemmilta vuosilta neljä vieraskirjaa pullistelee nimiä.

– Tämä on ollut minulle henki ja elämä. On vaikeaa päästää tästä irti. Minulla on kuitenkin hyvä mieli siitä, että olen saanut talletettua Muolaan asioita. FL

ITE retkipäivä -tempaus Hämeessä la 25.7. Myös Erkki Känkäsen kesäpaikassa, Salkolannokka 42, on avoimet ovet.

Korjattu 25.7. klo 14.20: Erkki Känkänen on lähtöisin Ylä-Kuusaan kylästä.

Siirtokarjalaisten kulttuuriperinteen vaalija

Erkki Känkänen on Karjalan evakko Muolaan Ylä-Kuusaan kylästä. Yläkuustolaiset sijoitettiin vuonna 1946 Forssaan Viksbergin kartanon maille. 17 asutustilan ympärille syntyi Pikku-Muolaa, jossa Känkänen yhä asuu.

Valtaosa muistakin muolaalaisista asutettiin Lounais-Hämeeseen. Känkänen mökkeilee Someron Salkolassa, jonne hän on rakentanut karjalaisen kesäpaikan.

Känkäsen kotitalo Muolaassa on edelleen pystyssä. Siellä asuu ukrainalaislähtöinen perhe, jonka kanssa Känkänen on ystävystynyt lukuisilla Karjalan-matkoillaan ja joka on vieraillut myös Forssassa. Ensimmäisillä reissuilla hän sai kotiinviemisiksi perunaämpärin, myöhemmin aina mustikkaa.

Sadalla tekemällään kotiseutumatkalla hän on käynyt myös kunnostamassa Muolaan hautausmaata.

Känkänen on kotiseutuneuvos, Muolaalaisten seuran kunniajäsen ja Forssan Seudun Karjalaseuran entinen kunniapuheenjohtajana. Hän on toiminut aktiivisesti karjalaisissa järjestöissä ja järjestänyt niin Muolaa-juhlia kuin Erkin päivän kyykkäottelujakin.

Hän on kirjoittanut ja koonnut lähes parikymmentä Karjala-aiheista kirjaa sekä tallentanut karjalaisia lehtileikkeitä 40 vuoden ajalta.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic