Lounais-Häme

Jos sote kaatuu, sekä maakuntamalli että markkinaehtoinen valinnanvapaus ovat liipaisimella

Hallituksen sote-uudistuksen toteutuminen riippuu paljon eduskunnan perustuslakivaliokunnasta tällä viikolla annettavasta lausunnosta. Jos suuria perustuslaillisia ongelmia ilmenee, koko uudistus voi kaatua.

Ensi kevään eduskuntavaalit tulevat sen verran nopeasti vastaan, ettei aikaa hallituksen lakiesitysten suureen korjailuun ole.

Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin jollakin tavalla uudistumassa. Ennemmin tai myöhemmin. Kaikki puolueet ovat uudistamisen kannalla, mutta yksityiskohdista on erimielisyyttä. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten soten kaatuessa seuraavan hallituksen kokoonpano ratkaisisi sen, miltä pohjalta uutta ratkaisua haettaisiin.

Opposition kannanottojen mukaan sekä nykyinen maakuntamalli että markkinaehtoinen valinnanvapaus koetaan huonoiksi. Monet pitäisivät julkisen sektorin tiukasti palveluiden päävastuussa siten, etteivät julkiset sote-keskukset joutuisi kilpailemaan yritysten sote-keskuksien kanssa.

Siitä monet puolueet vaikuttavat olevan samanmielisiä, että vastuu palveluista on oltava nykykuntia suuremmilla organisaatioilla.

Sdp tekisi suurkuntia

Sdp:n malli ra­ken­tui­si 18:n alu­e­kun­nan va­raan. Aluekunnat olisivat kuntalain pohjalta muodostettavia suurkuntia ja niillä olisi päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoista. Aluekuntien pitäisi selvittää, onko joillakin kunnilla mahdollisuuksia tuottaa itse palveluita. Aluekunta voisi ostaa palveluita myös yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Aluekunnalle valittaisiin oma valtuusto.

Vihreiden ja Vasemmistoliiton maakunnat verottaisivat

Vihreiden maakunnille siirrettäisiin vasta myöhemmin muita palveluita. Ensimmäiseksi olisi saatava sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnille, joille pitäisi antaa myös verotusoikeus. Vihreät siirtäisi maakunnille myös Kelalle kuuluvat terveydenhuollon korvaukset, lääke- ja matkakulukorvaukset, sairauspäivärahat ja kuntoutukseen käytettävät korvaukset toimivan palvelukokonaisuuden rakentamiseksi. Vastuun palvelukokonaisuudesta olisi vihreiden mallissa julkisella puolella, mutta yrityksiä ja yhdistyksiä voisi hyödyntää palveluseteleillä ja henkilökohtaisella budjetilla.

Vasemmistoliitto järjestäisi palveluiden rahoituksen niin ikään maakuntien verotusoikeuden kautta. Verotus olisi pääosin progressiivista tulo- ja omaisuusverotusta eli hyvätuloiset maksaisivat vähävaraisia enemmän. Samalla Vasemmistoliitto haluaisi ”kohtuullistaa” asiakasmaksuja. Julkinen sektori olisi Vasemmistoliiton mallissa päävastuussa palveluista. Järjestöiltä, yrityksiltä, osuuskunnilta ja muilta tahoilta voisi ostaa täydentäviä palveluita.

Perussuomalaiset, Kd ja Rkp tekisivät viilauksia

Perussuomalaiset on huolissaan siitä, että koko järjestelmä romutetaan. Korjauksia Perussuomalaiset tekisi niihin järjestelmän osiin, jotka eivät toimi. Yksi näistä olisi perusterveydenhuolto. Perussuomalaiset vastustaa hallituksen valinnanvapautta, mutta kannattaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten läsnäoloa perusterveydenhuollossa. Lisäksi lähipalvelut olisi säilytettävä.

Rkp ei Perussuomalaisten tavoin uusisi koko järjestelmää. Ennemmin Rkp palkkaisi terveyskeskuslääkäreitä kuin loisi uuden tason hallintoon. Rkp:n mallissa kunnille annettaisiin mahdollisuus huolehtia myös vanhustenhuollosta ja muusta sosiaalihuollosta. Terveydenhuolto olisi sairaanhoitopiireissä. Valinnanvapaus eli ostot yrityksiltä ja yhdistyksiltä täydentäisivät julkista sektoria. Rkp säilyttäisi pienempien sairaaloiden normaalin päiväkirurgian.

Kristillisdemokraatit toivovat maakuntahallintoon ja valinnanvapausmalliin sellaisia parannuksia, että yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä toteutuisivat.

 

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic