Jouluvalko laukkaa Unescon kulttuuriperinnön listalle?
Lounaishämäläinen perinne pitää sisällään erikoisen jouluvalkon, joka muualla Suomessa lienee melko tuntematon hahmo. Jouluvalko on ratsastajahahmo, joka tulee taloihin sisälle ja kiertää siellä hetken, kunnes jatkaa seuraavaan taloon.
Kovin sisäsiisti jouluvalko ei ollut; ennen vanhaan varsin ankaran näköinen ilmestys lähinnä pelotteli lapsia. Perinteen mukaan valkolle piti aina tarjota ryyppy viinaa, eikä suinkaan mitä tahansa viinaa, vaan nimenomaan parasta Fennia-viinaa.
Juuret Saksassa ja Itävallassa
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet on kesätammelalainen ja päässyt sitä kautta tutustumaan tammelalaiseen perinteeseen.
– Jouluvalko on ihminen hevosen hahmossa, Kostet kertoo.
– Hevosen ruumis on pellavakankaalla peitetty kehikko. Jouluvalkolla on myös parta ja sitä taluttaa toinen mies. Hykkilä-Lunkaan kylällä perinnettä ylläpitää Pekka Sipilä. Alun perin tapana on ollut, että valko kiertää taloja joulunpyhinä, mutta nyt jouluvalko esiintyi Hykkilä-Lunkaan nuorisoseuran talon pikkujouluissa. Valko oli nyt myös viritetty jouluun, se esiintyi joulupukin hahmossa.
Kostet kertoo perinteen alkuperästä.
– Tyttäreni on kansatieteilijä ja on tutkinut jouluvalkoperinnettä. Sen juuret ulottuvat luultavasti Saksaan ja Itävaltaan asti. Näiltä kyliltä lähti hakkapeliittoja sinne ja arvellaan, että he ovat voineet tuoda tämän perinteen Saksasta jo 1600-luvulla.
Unescon listalle?
Juhani Kostet haluaisi saada jouluvalkoperinteen myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Hän kuuluu aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmään.
Siihen kuuluu jäseniä Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistoista, Åbo Akademista, museovirastosta, Suomalaisen kirjallisuuden seurasta, Kansalliskirjastosta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, saamelaiskäräjiltä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sekä Arkistolaitoksesta.
Ryhmä tukee aineettoman kulttuuriperinnön sopimusta ja toimii asiantuntijana sitä koskevissa kysymyksissä.
– Meillä on Wiki-alusta, jossa keskustellaan ehdotuksista aineettoman kulttuuriperinteen listalle.
Hän ehdottaa listalle haettavaksi jouluvalkoa, mutta ehdotukset ovat vasta keskusteluvaiheessa. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, mitä Unescon aineettomalle kulttuuriperintölistalle Suomesta ehdotetaan.
– Nämä prosessit kestävät pitkään. Siinä voi mennä vielä useita vuosia, ennen kuin asiat etenevät, hän toteaa.
Hykkilä-Lunkaan kylällä ajatuksesta oltiin kuitenkin ilahtuneita.
Kun kerroin tästä puurojuhlassa, siellä oltiin asiasta hyvin innoissaan, Juhani Kostet kertoo.
– Kylillä halutaan pitää tätä perintöä yllä. Tämän lisäksi siellä on perinteen keruuprojekti meneillään, haastatellaan vanhoja kyläläisiä ja kirjoitetaan asioita muistiin.
Juhani Kostet kertoo toimivansa myös maailmanperintökomiteassa Suomen edustajana.
Myös joulukurki löytyy
Historioitsija Marketta Havola kertoo, että jouluvalko kuuluu joulueläinten perinteeseen.
– Jouluvalkoperinnettä esiintyy nimenomaan Lounais-Hämeen alueella ja se kuuluu samaan perinteeseen kuin nuuttipukki ja yleisesti tutumpi joulupukki. Valko on yksi näistä hahmoista. Se on aika vanhaa perua, ainakin 1800-luvulta asti.
Hän kertoo, että perinteissä joulueläimiä on useita.
– On myös joulukurki, jolla on kontti ja risuja. Joulueläimiin kuuluu ainakin vuohipukki, hevonen ja karhu, hän luettelee.
Jälkiä niistä voi elää vielä paikallisissa joulunviettotavoissa, vaikka yleisemmin niitä ei tunnetakaan. Nuuttipukki lienee Suomessa perinteisin joulupukin jälkeen.
– Nämä perinteet ovat ehkä enemmänkin aikuisten leikkiä kuin lapsille suunnattuja.
Nuuttipukki ja jouluvalko edustanevat jouluperinteissä kurittomampaa joukkoa.
– Voidaan sanoa, että vanhat joulueläimet ovat kotiutuneet Suomeen, vähän villiintyneet ja vauhkoontuneet, Havola hymyilee. FL
