Lounais-Häme

Julma jättiputki ja liukas lupiini – vieraslajit ovat sitkeä haitta, jota vastaan taistellaan joka vuosi.

Jättiputki, jättipalsami, lupiini, ruttojuuri ja karhunköynnös. Siinä vieraslajit, jotka kaupunkilaiset ilmoittivat kaupungille nähneensä viime syksyn isossa vieraslajiselvityksessä.

-Niitä löytyy joka kunnasta, tietää Forssan kaupungin ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Äberg,

-Jättiputki on varmaan kaikkein pahin. Forssassa tilanne sen osalta ei ole silti hirveän paha, koska kaupunki on torjunut niitä omalta maaltaan jo pitkään, ainakin 15 vuotta. Niitä on sillä ehkä saatu pidettyä vähän kurissa. Silti vaikka niitä on jo kauan torjuttu, niin samoille kasvupaikoille tulee vain uusia.

Sitkein ja tällä hetkellä laajalle levinnein vieraslaji on todennäköisesti lupiini. Sen kohdalla taistelu on Salminen-Äbergin mukaan kenties jo hävitty.

-Tienhoitajakin on aikanaan melkein kylvänyt niitä tienpenkoille. Esimerkiksi meluvallin luona kakkostien kohdalla on useana vuonna niitetty kaikki muu, mutta jätetty lupiinit. Tänä vuonna nekin niitettiin ensi kertaa, mikä on minusta positiivinen asia.

Lupiinien hävittämistä on hankaloittanut sekin, että niitä pidetään kauniin ja miellyttävinä kukkina, joita ei raaskita hävittää.

-Ehkä vähitellen ihmiset alkavat ymmärtää, että vaikka ne ovat nättejä, niitä ei kannata viljellä tai suosia.

 

Laissa ei velvoiteta maanomistajia poistamaan maillaan kasvavia haitallisia vieraslajeja, paitsi jos niiden leviämisestä aiheutuu merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle.

Vieraslajit ovat kuitenkin koko ajan paisuva ongelma alkuperäislajeille ja koko ekosysteemille. Pitäisikö lakeja sitten tiukentaa?

-Sekin on jo iso askel, että asiaa on ylipäätään jotenkin koordinoitu lailla. Sillä on todettu ja yleisesti hyväksytty, että nämä kasvit ovat haitallisia ja niitä ei pitäisi levittää.

Salminen-Äberg huomauttaa, että vaikka lakeja tiukennettaisiin ja niiden rikkomiselle asetettaisiin sanktiot, lakien noudattamiselle pitää olla valvojia, mikä ei ole aina mahdollista.

-Katsoisin mieluummin, miten nykylain kanssa pystytään toimimaan. Ehkä koko prosessi on saanut ihmiset jo asiasta paremmin tietoisiksi.

EU:n tai kansallisella vieraslajilistalla olevien lajien tahallinen kasvattaminen tai levittäminen on aina kiellettyä. Monien haittakasvien suhteen se on kuitenkin vaikeaa.

-Esimerkiksi jättipalsami lennättää siemenensä aika kauas, ja naapurin tontti voi olla ihan vieressä.

Forssan kaupunki häätää haittakasveja vain kaupungin alueilla, ainakin toistaiseksi. Kaupungin ympäristölupalautakunta päätti juuri, että torjuntatyötä jatketaan edelleen. Mitä tavallinen tallaaja voi sitten tehdä törmätessään haitallisiin vieraslajeihin?

-Maanomistaja voisi hävittää asiallisesti omalta pihaltaan ainakin pahimmin leviävät vieraslajit. Se olisi jo paljon. Hävitystalkoitakin voi järjestää ja kaupunki voi tuoda asuntoalueille lavan, johon kasvit kerätään. Valtio pyytää ilmoittamaan havainnot sivustolle vieraslajit.fi.

 

Viime syksynä kaupunki selvitti, kuinka paljon ja missä vieraslajeja on tavattu Forssassa. Havainnoista, etenkin jättiputkesta, voi edelleen ilmoittaa Salminen-Åbergille.

-Karhunköynnöstä on meillä monessa paikassa, mutta se ei leviä isona mattoja laajoille alueille. Ruttojuurta on yhden ison ojan varressa Forssassa jonkin verran, mutta sekään ei välttämättä leviä niin voimakkaasti.

-Ruttojuurta ei ole toistaiseksi poistettu aktiivisesti, koska se toisaalta sitoo ojanvartta eroosiota estäen.

Jättiputkea, lupiinia ja jättipalsamia kaupunki on häätänyt kaikkein aktiivisimmin. Lupiinia ja palsamia kitketään juurineen ja niitetään.

-Jättiputkia kannattaa yrittää saada aina mahdollisimman nuorina alkukesästä. Jos jättipalsami ja lupiini saadaan ennen kukintaa pois niin, ettei siinä ole siemeniä, se olisi hyvä. Poltto on varmaan kaikkein tehokkain keino hävittää ne.

Kaupunki on menneinä vuosina käyttänyt jättiputkea vastaan kemiallista torjuntaa, mutta nykyään siitä on suurilta osin luovuttu. Torjunnassa käytettiin glyfosaattipitoista torjunta-ainetta, josta on jo useamman vuoden kiistelty maailmanlaajuisesti, pitäisikö sen käyttö lopettaa.

-Glyfosaatti on tietääkseni todettu tutkimuksissa syöpävaaralliseksi. Viime vuonna meillä ei käytetty sitä enää yhtään. Torjunta-aineista tulee helposti myös muita vaikutuksia: hyönteiset voivat kärsiä ja kuolla, ja aineesta voi jäädä jotain maaperään.

Uudeksi torjuttavaksi vieraslajiksi on tänä vuonna osoittautunut isosorsimo. Sitä tuotiin sata vuotta sitten rehu- ja koristekasviksi Kokemäen vesistöön, ja se pysyi aisoissa melko pitkään.

– Vasta nyt kymmenen vuoden aikana se on lähtenyt röyhyämään Loimijoessa. Sitä on todella paljon esimerkiksi Loimaan kohdalla alajuoksulla päin, se on pilaamassa koko joen.

Kaikki menetelmät isosorsimon hävittämiseen ovat vielä kokeiluja. Jokioisilla otettiin kasvia viime syksynä pois joesta pois niiton tyyppisesti ja samaa tekniikkaa yritetään nyt käyttää Forssassa. FL

 

Vaaralliset vieraslajit
Monet vieraskasveista tuotiin 1800-luvulla koriste-, rehu- tai puutarhakasveiksi Eurooppaan. Ne alkoivat kuitenkin viedä elintilaa alkuperäisiltä luonnonkasvustoilta voimakkaasti leviten.Tänä kesänä Suomen kansalliseen kiellettyjen vieraslajien listaan ollaan lisäämässä kurtturuusu, komealupiini, japanintatar ja jättitatar.Haitallisilla vieraskasveilla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen. Esimerkiksi lupiini ja jättipalsami kilpailevat pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Luontaisen kasvilajiston hävitessä katoavat myös niistä riippuvaiset hyönteiset, mistä on haitallisia seurauksia esimerkiksi linnuille.Myrkyllisen jättiputken kasvineste voi reagoidessaan auringonvaloon aiheuttaa iholle vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Jättiputkikasvuston lähellä herkät ihmiset voivat lisäksi saada hengenahdistusta ja allergisia oireita.Isosorsimon kasvusto voi umpeuttaa joen kokonaan niin, että vesi ei virtaa ja muuttaa koko joen eliöstön. Rantaa ei voi käyttää enää yhtä hyvin kalastukseen ja uintiin.Kaikkien yllä mainittujen vieraslajikasvien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on lailla kielletty. Kiinteistön omistajan on myös poistettava luonnon monimuotoisuutta tai ihmisen terveyttä uhkaavat esiintymät.Jos näet haitallisia vieraskasveja, ilmoita niiden laji ja sijainti osoitteessa vieraskasvit.fi.

Fingerpori

comic

Uusimmat