Lounais-Häme

Kahdeksalla prosentilla suomalaisista on yliaktiivinen rakko – eniten oireilua on ikäihmisillä

"Kun potilas saa jonkinlaisen diagnoosin, hänen on helpompaa hyväksyä oireilunsa."
Aina runsas vessassa käynti ei aiheudu yliaktiivisesta rakosta. Tyypillistä on, että liiallisella juomisella aiheutetaan itse yliaktiivisuutta virtsarakossa. Kuva: Seppo Pessinen
Aina runsas vessassa käynti ei aiheudu yliaktiivisesta rakosta. Tyypillistä on, että liiallisella juomisella aiheutetaan itse yliaktiivisuutta virtsarakossa. Kuva: Seppo Pessinen

Kahdeksalla prosentilla suomalaisista eli 300  000–400  000 suomalaisella on arvioitu olevan yliaktiivinen rakko, kertovat STT:n haastattelemat urologit. Yliaktiivisella rakolla tarkoitetaan oireilua, johon liittyy vastustamaton, äkillinen virtsaamistarve eli virtsapakko. Virtsapakon lisäksi siihen voi liittyä myös tihentynyt virtsaamistarve tai virtsankarkailua. Virtsankarkailua on 30–50 prosentilla potilaista, kertoo Lääkärikeskus Aavan urologi Martti Aho.

–  Muut oireet ilman virtsapakkoa eivät oikeuta yliaktiivinen rakko -diagnoosiin, mutta käytännössä näin tapahtuu, Aho toteaa.

Myös Terveystalon urologin Mikael Leppilahden mukaan luvut pitävät sisällään merkittävän määrän ylidiagnostiikkaa. Esimerkiksi naisilla voi synnytysten jälkeen lantionpohjan lihaksiston toiminta heikentyä, minkä seurauksena voi tulla varsinkin ponnistukseen liittyvää virtsankarkailua, jota lääkärissä sitten kuvaillaan virtsapakko-oireeksi.

–  Todellisuudessa tämä on pidätyskyvyn heikkoutta, johon erityisesti nuoremmilla naisilla auttaa lantionpohjanlihasten treenaaminen, Leppilahti kertoo.

Eniten yliaktiivisen rakon oireilua on ikäihmisillä, ja syy on Leppilahden mukaan varsin tavallinen: Vanhuusiässä hermosto alkaa rappeutua, jolloin myös ylempien virtsaamiskeskusten kontrolli heikkenee ja herkistyy. Tyypillistä on, että esimerkiksi loriseva ääni saa iäkkäillä ihmisillä aikaan virtsapakko-oireen.

Vanhuusiässä yliaktiivisen rakon oireet ovat miehillä hieman naisia yleisempiä siksi, että monille tulee iän myötä eturauhasen liikakasvua, joka voi aiheuttaa virtsaputken tukkeumaa. Jos liikakasvu hoidetaan asianmukaisesti, myös siihen liittyvä rakon yliaktiivisuus rauhoittuu.

Ahon mukaan korkean iän lisäksi yliaktiiviselle rakolle voivat altistaa ylipaino, vaihdevuosioireet ja tupakointi.

Taustalta voi löytyä neurologinen sairaus

Yliaktiivisen rakon taustalta saattaa Leppilahden mukaan löytyä jokin neurologinen sairaus, kuten MS-tauti.

–  Todella monissa neurologisissa sairauksissa jopa yhdeksälle kymmenestä tulee myös virtsapakko-oiretta. MS-taudissa voimakas virtsapakko voi olla ainoa oire, jonka takia potilas osaa hakeutua tutkimuksiin, Leppilahti huomauttaa.

Ahon mukaan yliaktiiviseen rakkoon viittaavien syiden selvittely aloitetaankin aina neurologisten sairauksien poissulkemisella. Noin puolessa tapauksista syytä virtsapakkoon ja mahdolliseen muuhun oireiluun ei löydy, jolloin diagnoosi on usein yliaktiivinen rakko. Yliaktiivinen rakko -diagnoosi onkin Ahon mukaan kehitetty nimenomaan potilaita varten. Kun potilas saa jonkinlaisen diagnoosin, hänen on helpompaa hyväksyä oireilunsa.

Aho kertoo, että yliaktiivisen rakon oireita voi tulla tilapäisesti oikeastaan kenelle tahansa, ja yhtä lailla pahasti haittaavatkin oireet voivat helpottua.

–  Kyseessä ei siis välttämättä ole pysyvä vaiva, ja siihen kannattaa hakea apua, Aho toteaa.

Leppilahden mukaan tapauksissa, joissa on kyse todellisesta virtsapakosta, noin 70–80 prosenttia potilaista saa lääkehoidosta ainakin jonkinlaisen avun – virtsankarkailu vähenee ja virtsaamiskerrat harvenevat.

Vaikeissa tapauksissa yliaktiivista rakkoa voidaan hoitaa botulinumtoksiini-pistoksilla eli Botoxilla. Osa hyötyy fysioterapiassa annettavasta sähköhoidosta, ja ääritilanteissa rakkoa voidaan suurentaa jopa leikkauksella. STT