Lounais-Häme

Kahdeksalla suomalaisella huomenna kisapäivä Berliinissä – Neziri pääsee suoraan välieriin, Ruuskanen harmittelee peräkkäisiä heittopäiviä

Berliini
07.08.2018, 20:44

Urheilu-uutiset

Berliinin EM-kisoissa kilpailee kahdeksan suomalaista keskiviikkona. Elmo Savola jatkaa kahden päivän kuumaa urakkaansa kymmenottelussa. Muut suomalaiset kilpailevat alkuerissä ja karsinnoissa.
Aitajuoksijat Reetta Hurske ja Annimari Korte tavoittelevat aamupäivän alkueristä paikkaa torstain välieriin. Lajin kolmas edustaja Nooralotta Neziri starttaa vasta välierissä rankingsijoituksensa ansiosta.
Myös miesten 200 metrin alkuerät juostaan paikallista aikaa aamupäivän puolella. Suomea lajissa edustaa Oskari Lehtonen.
– Tavoitteena on tasapainoinen juoksu, ja loppu pitäisi saada rennoksi, Lehtonen suunnitteli.
– Olen hyvä kaarteessa ja vahva myös lopussa, jos saan sen tulemaan rennosti.
Iltapäivän puolella radalle astelee vahva suomalaiskolmikko, ensin Kristiina Mäkelä kolmiloikan karsinnassa ja myöhemmin keihäskarsinnasta finaalipaikkaa tavoittelevat Oliver Helander ja Antti Ruuskanen.Ella Junnila hyppää korkeuden karsinnassa, ja Savola päättelee iltamyöhällä ottelu-urakkaansa 1 500 metrin juoksuun.

Peräkkäisistä heittopäivistä kivuliaat muistot

Berliinin kisaohjelma palauttaa Antti Ruuskasen mieleen kivuliaat muistot.
Kaksi vuotta sitten Amsterdamissa Ruuskanen paukautti 88 metrin karsintaheiton, muttei palautunut siitä seuraavan päivän finaaliin.
Tuloksena oli väkisin heitetty pronssi sekä sen päälle kipua ja särkyä, jotka suistivat Ruuskasen viisi viikkoa myöhemmin olympialaisten mitalikamppailusta. Loppuvuodesta Ruuskanen oli olkaleikkauksessa.
Myös Berliinissä karsinta ja finaali heitetään peräkkäisinä päivinä.
– En tykkää siitä, että karsinta ja finaali heitetään peräkkäisinä päivinä. Amsterdamissa nähtiin, mitä siitä tuli, Ruuskanen tuomitsi järjestelyn.
– Tämä ei ole järjestäjiltä hyvä peliliike. En tiedä, onko kyse huonosta keihäskulttuurista vai tehtiinkö näin saksalaisten toiveesta.
Jos kyse on harkitusta taktiikasta, se uhkaa osua myös omaan nilkkaan. Saksaa edustaa kaksi järkälemäistä heittäjää, maailmanmestari Johannes Vetter ja Andreas Hofmann sekä kevyempirakenteinen olympiavoittaja Thomas Röhler, jolla ainoana saksalaisista on kokemusta perättäisten päivien arvokisasta.
Röhler jäi Amsterdamissa neljänneksi juuri palautumisongelmien takia.

Riski jäi ottamatta

Ruuskanen heittää karsinnassa kuukauden tauon jälkeen. Hän joutui säätelemään vihoittelevaa jalkaansa, mutta nyt kaikki on kunnossa.
Kilpailutauon aikana Ruuskanen on heittänyt harjoituksissa uutterasti, viimeksi viime viikon tiistaina. Uusi valmentaja Jyrki Blom ja Ruuskanen harkitsivat silloin perättäisten päivien heittoharjoitusta.
– Kysyin keskiviikkona, pystyisikö Antti heittämään. “Kyllä pystyn”, oli vastaus, mutta päätimme jättää riskin ottamatta, Blom kertoi.
Kotimaan keihäsässäksi kehittynyt Oliver Helander oli karsinnan aattona harvasanainen.
– Vikat treenit menivät ihan hyvin. Toivottavasti keihäs menee heti ensimmäisellä yli karsintarajan, Helander toivoi.
Alkukaudesta Helanderille on kasautunut yliastumisia kisojen pisimpiin heittoihin.
– Uskon, että pysyn nyt viivan oikealla puolella, Helander lupaili.
Keihään karsinta heitetään keskiviikkona ja finaali torstai-iltana.

Nezirin pitää päästä heti vauhtiin

Nooralotta Neziri starttaa EM-kisoissa päivää myöhemmin kuin 100 metrin aitajuoksun muut edustajat Annimari Korte ja Reetta Hurske. Neziri pääsee välieriin rankingsijoituksensa perusteella. Korte ja Hurske yrittävät keskiviikkona välieriin juoksemalla.
Edes järjestelmästä hyötyvä Neziri ei kehunut alun perin vain olympiavuoden EM-kisoihin hyväksyttyä järjestelmää.
– Aika epäreilu sääntö, saattaa urheilijat eriarvoiseen asemaan, Neziri totesi.
Mielipide sai odotetusti tukea.
– Koko arvokisojen idea on se, että pystyy juoksemaan hyvin kolme kertaa menestyäkseen, Korte vahvisti.
– Epäreilu sääntö. Arvokisojen alkueriin kuuluu onnistumisia ja epäonnistumisia. Ja epäonnistumisia osuu joskus parhaillekin, Hurske muistutti.
Suomalaiset aikovat silti joukolla välieriin, koska paikan pitäisi hellitä 13,20:n vähänkin selvemmällä alituksella.
Neziri on Euroopan tilastossa kahdeksas ajalla 12,86. Hurske on ajalla 13,11 sijalla 27 ja Korte 32:s ajalla 13,14. Niillä tuloksilla rallateltaisiin mukavasti välieriin.
Välierissä vauhti kiihtyy.
– Veikkaan, että 12,95 riittää loppukilpailuun, Neziri arveli.
Neziri on keskittynyt hiomaan lähtöään ennen EM-kisoja. Samalla hän yrittää muistaa, ettei lähtisi kilpaan liian aggressiivisesti ja voimaan luottaen.
– Yritän ajatella tätä mahdollisuutena. Pitäisi osata ottaa vähän rennommin myös verkkakentällä, etten olisi jo siellä liian innoissani, Neziri suunnitteli.

Mäkelän loikissa on napakampi rytmi

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on helpottunut ja luottavainen ennen kolmiloikan EM-karsintaa. Hän sairasteli Kalevan kisojen jälkeen, mutta toipui siitä päivissä. Itseluottamus perustuu alkukauden tuloksiin ja sairastelun jälkeisiin harjoituksiin.
Mäkelä ponnisti heinäkuun loppupuolella kuudetta kertaa Kalevan kisojen voittoon ennätyksellään 14,31. Sitten kesään osui muutama huonompi päivä.
– Olen tehnyt sairastelun jälkeen pari hyvää treeniä. Viisiloikkatreenissä saattoi tulla epävirallinen Suomen ennätys, kun loikat kantoivat muutaman askeleen vauhdilla 20,70 metriin. Myös sen perään tehty tekniikkatreeni sujui hyvin, Mäkelä kertoi tiistaina.
Kalevan kisojen ennätysloikka löytyi muokkaamalla vauhdinjuoksua.
– Vauhdista vähennettiin kaksi askelta, ja keskityin juoksemaan vauhdin loppuun asti, etten alkaisi loikkia jo vauhdinjuoksun viimeisiä askelia, Mäkelä selitti ennätysparannustaan.
Kolmiloikan karsintaraja on 14,05. Yleensä 13,80 on riittänyt, mutta Mäkelä ei rasita sillä liiaksi mieltään.
– Lähden siitä, että hyppään 14,05 ja mahdollisimman vähillä yrityksillä, Mäkelä kaavaili.
Mäkelä oli kaksi vuotta sitten Amsterdamin EM-finaalissa yhdeksäs. Rion 2016 olympiafinaalissa hän oli 12:s.
Mäkelä on kauden Euroopan tilastossa kahdeksantena.

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat