Lounais-Häme Tammela

"Kaikilla on oikeus kotiseutuun" – Suomen kotiseutuliitto juhli syntysijoillaan Tammelassa

Nykyihmisen kotiseutu voi ulottua toiselle mantereelle tai olla verkossa.
Dosentti ja tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon puheenvuoro siitä, mitä kotiseutu on, herätti juhlavieraissa tuttuja tuntemuksia. – Kun tuntee omat juurensa, on helpompi hyväksyä itsensä ja olla sinut myös muiden kanssa, karkkilalainen Henna Mitrunen pohti. Pöytäseurana olivat Eliisa Jäntti Porvoon Kerkkoosta ja Tuula Pirinen Lopelta. Kuva: Kiti Salonen
Dosentti ja tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon puheenvuoro siitä, mitä kotiseutu on, herätti juhlavieraissa tuttuja tuntemuksia. – Kun tuntee omat juurensa, on helpompi hyväksyä itsensä ja olla sinut myös muiden kanssa, karkkilalainen Henna Mitrunen pohti. Pöytäseurana olivat Eliisa Jäntti Porvoon Kerkkoosta ja Tuula Pirinen Lopelta. Kuva: Kiti Salonen

– Harvoin 70-vuotisvuotissyntymäpäiviä päästään viettämään siellä, missä on synnytty, Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Teppo Ylitalo hymyili.

Suomen Kotiseutuliitto juhli perjantaina pyöreitä syntysijoillaan Lounais-Hämeen Pirtissä Tammelassa, jonne kotiseutuväki kokoontui seminaariin keskustelemaan kotiseututyön merkityksestä kansalaisyhteiskunnassa.

Kotiseututyön saavutuksista saa aikaan vaikuttavan luettelon.

Historian saatossa kotiseututyö on huomioinut muun muassa luonnon, kulttuuriperinnön, osallisuuden, vaikuttamisen ja oman kotiseudun viihtyisyyden vaalimisen.

Nyt ja tulevaisuudessa olennaista on kulttuurien ja asuinpaikkojen moninaisuus.

– Kotiseutuliiton julkilausuma on, että kaikilla on oikeus kotiseutuun.

 

Maailman muututtua pienemmäksi, mutkikkaammaksi ja globaaliksi, kotiseutu on tehnyt paluun.

Dosentti ja aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto totesi ihmisten tavoittelevan asioiden helppoutta ja sujuvuutta toimintakykynsä säilyttääkseen; kukaan ei halua koko ajan jännittää, pinnistellä ja teeskennellä.

– Yhden määritelmän mukaan kotiseutu on kaikkea sitä kotoisaksi koettua, mitä kaipaamme epävarmuuden hetkellä maailmassa.

Kotiseutu muodostuu yhtäältä paikkakokemuksista maisemiksi ja rakentuu toisaalta tapahtumakokemuksista muistoiksi.

– Väitän, että oman kotiseudun rakentaminen on ihmisen tärkein suhde sekä historiaan että maantieteeseen.

 

Uudessa kotiseudun tutkimuksessa ei enää puhuta paikalleen jähmettyneestä kotiseudusta vaan vuorovaikutukseen ja liikkuvuuteen valmiista elämänpiiristä ja kokemuksellisuudesta.

Riukulehto kuvaa kotiseudun hahmottuvan pluraalina, hybridinä, globaalina ja mobiilina.

– Se saattaa ulottua toiselle mantereelle, ja ainakin nuorison kotiseutu on jo osaksi siirtynyt verkkoon. Siellä monet ovat kotonaan.

Dosentti, yliopistolehtori ja kansalaisaktivisti Emilia Palosen mielestä kotiseututyössä on oleellista pohtia, miten tulevat sukupolvet saadaan innostumaan jaetuista yhteisistä tiloista. Pysyvien asukkaiden lisäksi jonkin paikan voivat kokea omakseen myös kesäasukkaat tai turistit.

Kokemukset kotiseudusta ovat kerroksellisia, ja niitä kannattaa jakaa.

– Kohdatkaa toisianne ja tavatkaa muita kotiseutuja, Palonen kannusti.

Juhlavieraat Henna Mitrunen, Eliisa Jäntti, Eeva Sahari, Tuula Pirinen ja Anna-Maija Korhonen toteuttivat kuuliaisesti käskyä.

– Onneksi on some! Voimme pitää kotiseututunnetta ja -fiilistä yllä silloinkin, kun emme näe, Mitrunen nauroi. FL

70 vuotta kotiseututyötä Suomessa

Suomen Kotiseutuliitto perustettiin 70 vuotta sitten Lounais-Hämeen Pirtissä Tammelassa.

Kotiseutuliitto on 125-vuotiaan kotiseutuliikkeen keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö.

Yli 700 paikallisyhdistyksessä toimii noin

150 000suomalaista.

Historian lisäksi Kotiseutuliitto katsoo tulevaisuuteen. Se luo skenaarioita kotiseututyön tulevaisuudesta ja paikallisen kulttuuriperinnön elävänä pitämisestä.

Juhlavuonna liitto pohtii kotiseutuliikkeen merkitystä osana kansalaisyhteiskuntaa ja sen kehitystä.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic