Lounais-Häme

Kaikki lähtee ihmisten aktiivisuudesta

 

Tammelalaiset Ville ja Sami Rekola valmistautuvat kouluaamuun perinteisin rutiinein. Edessä on jo tutuksi käynyt matka kouluun: Ensin kävellään kotipihasta kilometrin verran tienhaaraan, josta taksi poimii kolmatta ja ensimmäistä luokkaa käyvät pojat kyytiinsä ja kuljettaa heidät Portaan koululle.

Nyt on menossa ensimmäinen lukuvuosi, kun pojat kulkevat koulumatkoja itsenäisesti. Maatilayrittäjäperheen äiti Johanna Rekola kuljetti pojat vielä viime syksynä Portaan koululle, kun Ville kävi toista luokkaa ja Sami esikoulua. Myös aiempina vuosina Rekola kuljetti lapset kouluun ja päivähoitoon Portaan koululle.

-Yrittäjänä en ole niin sidottu aikaan, ja tein päätöksen kuljettaa lapsia itse, kun Samin päivähoitoryhmä oli Portaan koululla. Syksystä asti pojat ovat kävelleet tai pyöräilleet tienhaaraan, josta taksi vie heidät koululle, Rekola kertoo.

Hän sanoo miettineensä järkevintä ratkaisua paljon. Nykyinen malli tietää pojille puolta tuntia aiempaa herätystä, mikä vaikuttaa myös iltamenoihin. Hyvät puolet veivät kuitenkin voiton.

-Lapset ovat tykänneet. Kun minä kuljetin heitä, koululla oltiin juuri ja juuri ajallaan. Nyt heille jää yleensä vartin verran aikaa touhuta kavereiden kanssa koululla. Kaikkiaan koulumatka yhteen suuntaan sujuu meillä alle tunnissa.

Koulun lakkauttaminen jakaa aina kyläläisten mielipiteet. Valtaosa taisi Saaren-Kaukolan alueellakin vastustaa kyläkoulun lakkauttamista vuonna 2013, mutta Rekoloille se sopi, vaikka matkaa Saaren koululle olisi ollut 2,5 kilometriä, kun Portaan kouluun sitä on 6,5 kilometriä.

-Lasten ei tarvinnut vaihtaa miljöötä, kun Ville ehti käydä päivähoidon ja eskarin Portaassa. Se muutoshan on lapselle rankin asia.

Rekola huomioi myös nykymaailman hieman isommat kuviot ja sitä myötä lapsen tarpeet.

-Isommassa koulussa lapsi saa enemmän sosiaalisia kontakteja kuin pienessä koulussa, jossa saattaa aloitta oman lapsen lisäksi yksi tai kaksi ekaluokkalaista. Portaassa aloitti Villen ikäluokassa historiallisen suuri ikäluokka, 16 lasta.

Vaikka Rekola ei barrikadeille Saaren koulun puolesta noussutkaan, hän ymmärtää niiden tuskaa, jotka taistelevat pitkien kuljetusmatkojen kanssa.

-Kun maalla asutaan, tietty aika aina menee matkoihin ja se on hyväksyttävä. Koulu ei ole tästä irrallinen kohde. Mutta joillakin tutuillani lasten lähtöaika kouluun on hurja. Silloin täytyy todella tykätä asua niillä kulmilla, kun lasten elämässä ei paljon muuta ole kuin koulunkäynti.

-Jos koulumatka kuljetuksella venyy mahdottomaksi, hoitaisin kuljetuksen itse. Jos työ olisi sellainen, etten pystyisi kuljettamaan, muuttaisin pois kylältä. Asioihinsa pystyy vaikuttamaan, ja mahdollisimman vähänhän haluaa niitä huonoja, Rekola sanoo.

Koulun lakkauttamisen vaikutukseen kylälle Rekolalla on selkeä näkemys.

-Kaikki lähtee kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan. Kylä ei koulun lakkauttamisen myötä kuole, jos kyläläiset niin haluavat. FL

 

 

Jokioinen edellä, Tammela perässä
Jokioisilla tehtiin vuonna 2009 valtuustopäätös kouluverkon supistamisesta. Syitä olivat talouden tasapainotus, oppilasmäärän laskuennuste ja joidenkin koulukiinteistöjen huono kunto.Kiipun koulu suljettiin vuonna 2010, Kalakoski ja Vaulammi 2015.Vuonna 2009 Jokioisilla oli yhteensä 824 oppilasta, nyt oppilaita on 682.Koulukuljetusmenot vuonna 2009 olivat 183700 euroa. Vuonna 2015 ne olivat 377300 euroa.Tammelan kouluverkko supistuu lähivuosina neljällä koululla.Koulukuljetukset on kilpailutettu, päätös liikennöinnin järjestämisestä kasvatuslautakunnassa maaliskuussa.Sen jälkeen koulunjohtajat laativat alustavat kuljetusreitit yhdessä liikennöitsijän kanssa huomioiden myös vanhempaintoimikuntien ja nuorisovaltuuston ehdotukset.Lakisääteinen matka noutopisteelle voi olla 3 tai 5 kilometriä, Tammelassa se on enintään 2 kilometriä.Alakoulun oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2,5 tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Tammelassa rajat ovat 2 ja 2,5 tuntia.

Uusimmat