Lounais-Häme Somero

Kaikki työt eivät ole vain eläväisiä vaan suorastaan eläviä – Someron Kivimeijerin näyttelyssä on esillä monipuolista keramiikkaa, taivaallisia maalauksia ja hiivaan vedostettuja valokuvia

Tänään avautuvassa näyttelyssä esillä on hiivaan vedostettuja valokuvia ja taivaallisia maalauksia. Pääroolissa on kuitenkin monipuolinen keramiikka.
Cornelius Collianderin suuret ruukut on valmistettu kolmessa osassa ja poltettu puupolttouunissa.
Venetsian biennaaliin lahjoitettiin tuhat kiloa San Marcon savea, josta Catharina Kajander valmisti muun muassa tämän teoksen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Venetsian biennaaliin lahjoitettiin tuhat kiloa San Marcon savea, josta Catharina Kajander valmisti muun muassa tämän teoksen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Keramiikka saa erityisen paljon tilaa Someron Kivimeijerin 11.suuressa näyttelyssä Someron Pitkäjärvellä. Hiivamerikatveessa-näyttelyssä taiteenlaji esiintyykin harvinaisen monimuotoisena. Kivimeijerille tyypilliseen tapaan huomiota saavat myös vähemmät harrastetut keraamiset työtavat.

Catharina Kajanderin Furlan merkkilaukkujen keraamiset versiot on poltettu Venäjällä suurikokoisessa anaborigama-uunissa, joka yhdistää kaksi eri uunityyppiä, anagama- ja noborigama-uunit. Italialaisen San Marcon tiilisavesta hän on puolestaan työstänyt Maata Venetsiasta -työnsä, joka syntyi viime vuonna Venetsiassa Soil-projektin lomassa. Kyseinen projekti tehtiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

– Työssä näkyvät .myös Venetsiän värit ja paikallinen kaskas, joiden usein kuulee sirittävän siinä osassa Italiaa, Kajander kertoo.

Kultelan punasavi auttaa käsittämään

Punasavi miellyttää materiaalina Miia Kalliota, joka kiillottaa ja savustaa savea töitään varten. Osassa näyttelyn töitä Kallio on käyttänyt Someron Kultelan punasavea.

– Minulle on tärkeää työstää asioita käsilläni. Olen sanonut, että tavallaan ajattelen käsilläni, eli käsitän.

Miia Kallion Karanteenisarja syntyi nimensä mukaisesti koronaviruken jälkeisen karanteenin aikana.

Osa Kallion töitä pohtii vallan ja vapauden teemoja. Samoja käsitteitä töihinsä liittää myös Leena Mäki-Patola. Hän pohtii töissään myös vastuuta, kunniaa ja nöyryyttä.

Tiia Matikaisen Arvottomat, punasaviteos tämäkin, juontaa juurensa viiden vuoden päähän Euroopan pakolaiskriisiin. Työ on tekijälleen arvokas, sillä se aloitti hänen huputettujen veistostöidensä sarjan.

Antero Kareen työt täyttävät suuren tilan Kivimeijerin takaosassa. Viime vuosina Kare on kokeillut biologisia menetelmiä saven käsittelyssä.

Horisonttiin liittyvässä kuvastossa taiteilija Mikko Paakkolaa kiinnostaa erityisesti tyhjyys, rauha ja tyhjä tila. Kuva: Lassi Puhtimäki
Horisonttiin liittyvässä kuvastossa taiteilija Mikko Paakkolaa kiinnostaa erityisesti tyhjyys, rauha ja tyhjä tila. Kuva: Lassi Puhtimäki

Elävä materiaali, alati muuttuvat muotokuvat

Biologinen on myös valokuvaaja Johanna Rotkon tapa valottaa kuviensa vedokset elävään hiivaan. Poikkeuksellinen, elävä materiaali aiheuttaa sen, että muotokuvat elävät ja muuttuvat mielenkiintoisella tavalla jatkuvasti.

Mikko Paakkolan töissä aihe on horisontti, taivas ja meri. Paakkolan mukaan aiheessa kiinnostavinta ja innostavinta on sen luoma tyhjyys ja tila.

Oma pieni osastonsa on myös monialaisen Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan töillä. Forssalaistaiteilija keskeisesti esillä Kivimeijerissä tänä kesänä, sillä persoonaansa valottava Aimo Hyvärisen dokumenttielokuva julkistetaan juhannuksen jälkeisenä tiistaina 23.6. Someron Kivimeijerillä.

Hiivarmerikatveessa-näyttely Someron Kivimeijerissä 13.6.–16.8. Näyttely on avoinna joka päivä kello 12–18.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic