Lounais-Häme Lounais-Häme

Kairaaminen väheni, mutta malminetsintään käytetty rahasumma kasvoi viime vuonna – Kaikki toimijat etsivät kultaa

Satulinmäen alueella Someron, Tammelan ja Jokioisten raja-alueella on tehty viime vuosina kullanetsinnän maastomittauksia. Edellistalvena mittausavustaja Kai Nätynki Geofconista oli tekemässä geofysikaalista maastomittausta. Kuva: Seppo Pessinen
Satulinmäen alueella Someron, Tammelan ja Jokioisten raja-alueella on tehty viime vuosina kullanetsinnän maastomittauksia. Edellistalvena mittausavustaja Kai Nätynki Geofconista oli tekemässä geofysikaalista maastomittausta. Kuva: Seppo Pessinen

Malminetsinnän kasvu hidastui Suomessa viime vuonna. Malminetsintään käytetyt investoinnit kasvoivat edellisvuodesta 15 prosenttia yli 70 miljoonaan euroon, mutta kairauskilometrit vähenivät viidenneksellä.

– Yhtiöt näyttävät investoivat nyt laaja-alaisempiin tutkimusmenetelmiin, kuten lentomittauksiin ja maastossa kevyillä menetelmillä tehtäviin geofysikaalisiin mittauksiin. Luontokohteita malminetsintäyhtiöt kartoittavat erityisesti Natura-alueilla ja luontoselvityksiin yhtiöt investoivat 3,9 miljoonaa euroa, kertoo Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa.

 

Lue myös: Kultatie Holding oy:n kohteet tarkentuivat, kultaa etsitään Ypäjältä, Tammelasta ja Somerolta

 

Fraser Instituutin vuosittaisessa kaivosalan toimijoille suunnatussa kyselyssä Suomi putosi 1. sijalta sijalle 7. Putoamiseen vaikutti arvio Suomen kallioperän malmipotentiaalista, joka putosi sijalta 16 sijalle 31.

Malminetsinnästä raportoi Tukesille viime vuonna 44 yhtiötä. Kaikki Suomessa toimivat yhtiöt etsivät joko ensisijaisesti tai toissijaisesti kultaa. Perusmetalleista etsitään eniten kuparia ja nikkeliä. Akkuteknologian kasvunäkymien myötä koboltti, litium ja grafiitti mainitaan etsittävien metallien joukossa. Akkumineraaleja etsitään myös vanhemmista kairausaineistoista.

 

Luitko tämän: Malminetsintä ei saa vaarantaa elinkeinotoimintaa – Jokioisten kunnanhallitus antoi lausunnon

 

Suomessa toimivien kaivosten kokonaislouhinta kasvoi Terrafamen ansiosta kahdeksan prosenttia saavuttaen jälleen uuden kokonaislouhintaennätyksen 130,1 miljoonaa tonnia. Sen sijaan malmin- ja hyötykivenlouhinta kasvoivat maltillisesti yhden prosentin 49 miljoonaan tonniin.

Kaivoksiin tehdyt investoinnit kasvoivat edellisestä vuodesta 29 prosenttia yhteensä 390 miljoonaan euroon. Investointeja tekivät Kittilän, Kemin, Kevitsan, Siilinjärven ja Terrafamen kaivokset ja Sotkamon hopeakaivos, joka aloitti tuotannon keväällä 2019.

 

Lisää aiheesta:  Kultatie haluaa jatkaa malminetsintää Somerolla – Kaupunki antoi vastineen

Uusimmat