Lounais-Häme Tammela

Kaivojuhlia ja yhteinen juomatölkkikokoelma: Karavaanarikaveria ei jätetä ja uudet tulijat otetaan avosylin vastaan Tammelan Majamäessä

Keskellä metsäaukeaa, Tammelan Pääjärven kylässä sijaitsee monen lounaishämäläisen karavaanarin toinen koti, leirintäalue Majamäki.
Forssalainen Arja Salminen on viettänyt Majamäessä jo 30 vuotta. Vaunu on hänelle kuin toinen koti. Kesäkuussa leirintäalueella juhlittiin koko alueen voimin Salmisen syntymäpäiviä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssalainen Arja Salminen on viettänyt Majamäessä jo 30 vuotta. Vaunu on hänelle kuin toinen koti. Kesäkuussa leirintäalueella juhlittiin koko alueen voimin Salmisen syntymäpäiviä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Eletään vuotta 1923. Majamäen mailla, Ilmetynjoen rannalla ovat käynnissä Rauha ja Anselmi Järvisen tulevan kodin rakennustyöt. Tonttikaupat on hiljattain tehty Finlaysonin kanssa. Anselmi tekee uitto- ja metsätöitä Finlaysonille. Lisäksi hän kiertää pelimannin roolissa soittamassa haitaria talkoissa ja juhlissa. Taitavana käsistään hän myös nikkaroi itse kaikki Majamäen käyttöesineet.

Vuosien aikana Majamäen tila vaurastuu ja Pääjärven kylässä paremmin Majamäen Selmina tunnettu Anselmi etenee työtehtävissään. Navetassa märehtii kolme lehmää, joista yksi kuolee salamaniskuun. Rauhan saadessa uuden polkupyörän, sitä arvostetaan niin paljon, että sitä säilytetään yöt talon peräkamarissa. Pariskunta ei kuitenkaan koskaan saa jälkikasvua. Viimeiset vuotensa he viettivät yhdessä Tammelan vanhainkodissa.

Monelle karavaanarille kuin toinen koti

Kesällä 2020 Majamäen tila seisoo edelleen paikallaan. Ilmetynjoki virtaa tilan kupeessa, mutta lehmät eivät enää ammu navetassa eikä Rauhan polkupyörä odota polkijaansa peräkamarissa. Navetan seinään on ilmestynyt kyltti ”tanssiliiteri”. Kesäiltaisin hiljaisuuden rikkoo Anselmin haitarinsoiton sijasta tiedotukset saunavuoroista. Majamäestä on tullut SF-Caravan Forssan Seutu ry:n ylläpitämä leirintäalue, josta on tullut monelle karavaanarille kuin toinen koti.

Kun Majamäen raitille kaartaa matkailuauto tai uusi vaunukunta, tulijoita tervehtii kukkasin koristeltu ”tervetuloa”-kyltti. Sen jälkeen on sen hetkisen isännän vuoro tulla opastamaan matkalaisia Majamäen käytännöistä. Jokaisella leirintäalueen kausipaikkalaisella on omat isäntävuoronsa, joiden aikana he vastaavat alueen siisteydestä, yleisestä järjestyksestä ja uusien vieraiden vastaanottamisesta. Torstaina aluetta isännöi forssalainen Arja Salminen, jolle Majamäki on kakkoskoti jo 30 vuotta.

Ilmetynjoki virtaa Majamäen vieressä ja toimii alueen uimapaikkana. Juha Lembergin mukaan moni alueella vieraillut on ihastunut joen miljööseen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Ilmetynjoki virtaa Majamäen vieressä ja toimii alueen uimapaikkana. Juha Lembergin mukaan moni alueella vieraillut on ihastunut joen miljööseen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Salmisen karavaanariura alkoi, kun hänen miehensä Aimo pysähtyi päiväajelun päätteeksi asuntovaunukaupan pihaan. Pariskuntaa odotti pihalla käytetty vaunu. Ensin Salminen vastusti vaunun hankintaa, mutta kotiin päästyään hän tuli toisiin ajatuksiin. Aimo ja Arja saivat asuntovaununsa ja uudenlainen elämä karavaanarina alkoi.

Nykyään Arja viettää Majamäessä suurimman osan ajastaan. Välillä hän käy Forssan kodissaan nukkumassa, mutta veri vetää nopeasti takaisin vaunulle.

– Olemme viettäneet täällä myös monet joulut. Yhtenä vuonna laitoin joulupukin kamppeet päälle ja jaoin jokaiselle vaunukunnalle lahjana suklaalevyt. Ja onhan täällä järjestetty edellisvuonna häätkin. Majamäessä on aina syytä juhlaan, Salminen naurahtaa.

”Asuntoauto on hyvä evakkoreki”

Juttutuokio keskeytyy, kun Arja lähtee hoitamaan isännän velvollisuuksiaan asuntoauton kaartaessa Majamäen portista sisään. Tulijoina ovat 70-luvulta asti karavaanarielämää harrastaneet tuusulalaiset Pekka ja Tytti Lammela. Myös Höpö-koira on lähtenyt nuuskimaan uusia hajuja. Edellisyön vaunukunta on viettänyt Liesjärven kansallispuiston maisemissa.

– Lähdimme pakoon kylpyhuoneremonttia. Asuntoauto on hyvä evakkoreki, Pekka Lammela vitsailee.

Majamäen säännöt ovat Lammeloille tuttuja, sillä he ovat alueella toista kertaa. Arja-isännän kanssa he valitsevat sopivan vaunupaikan ja leiriytyminen voi alkaa.

Pekka ja Tytti Lammela sekä Höpö-koira saapuivat Majamäkeen torstaina. 70-luvulta asti karavaanarireissuja harrastaneet Lammelat olivat Majamäessä toista kertaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pekka ja Tytti Lammela sekä Höpö-koira saapuivat Majamäkeen torstaina. 70-luvulta asti karavaanarireissuja harrastaneet Lammelat olivat Majamäessä toista kertaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Isännöinnin jälkeen Salminen suuntaa päiväkahville SF-Caravan Forssan seutu ry:n puheenjohtajan Juha Lembergin ja hänen puolisonsa Liisa Elfengrenin vaunulle. Majamäessä kaikki ovat toistensa kavereita. Jos joku lähtee käymään kaupassa, myös muiden ostostarpeita kysellään. Jos vaunussa on jotain vikaa, korjausapua saa varmasti joltakin vaunukunnalta.

– Alueen ylläpitäminen perustuu talkoohenkeen. Majamäki on kuin pieni yhteisö. Välillä innostumme katsomaan yhdessä jotakin tv-sarjaa päärakennuksen tuvassa. Usein nautimme yhteisesti emäntien keittämät lauantaikahvit, jos he innostuvat hääräämään keittiössä, Lemberg kuvailee.

Yksi osoitus viitseliäästä talkoohengestä on päärakennuksen läheisyyteen nouseva jätekatos, jota Majamäen kausipaikkalaiset ja SF-Caravan Forssan seudun jäsenet yhteistuumin rakentavat. Yhtenä pääpuuhamiehenä katosta nikkaroi Jarmo Saretsalo.

– Yhdistyksen hallitus päättää ja organisoi leirintäalueella toteutettavat hankkeet. Hallituksen jäsenyyden kanssa käsi kädessä kulkee myös osallistuminen käytännön toteutukseen, Lemberg toteaa.

Jarmo Saretsalo nikkaroi Majamäen uutta jätekatosta. Lähes kaikki karavaanarialueen työt tehdään talkoilla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jarmo Saretsalo nikkaroi Majamäen uutta jätekatosta. Lähes kaikki karavaanarialueen työt tehdään talkoilla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Keskellä on kaikkein pyhin, sauna

Lembergin ja Salmisen vaunut sijaitsevat muutamien metrien päässä toisistaan. He ovat valinneet itselleen vaunupaikan nurmialueelta, jossa vaunun paikkaa pitää vaihtaa kolmen viikon välein, jotta nurmikko pääsee kasvamaan. Lähempänä pääporttia puolestaan sijaitsevat kiinteät kausipaikat. Metsäaukean laidassa menneestä muistuttavat maatilan rakennukset, jotka toimivat nykyään karavaanareiden kokoontumis- ja huoltotiloina. Vanha navetta on muuntautunut tanssipaikaksi ja sitä vastapäätä sijaitsee pyykkitupa.

Keskellä Majamäkeä on kaikkien pyhin, sauna. Saunavuorojen alkamisesta kuulutetaan päärakennuksessa sijaitsevan mikrofonin avulla.

– Vuosien aikana moni karavaanari on tullut tutuksi. Erityisesti yhteisten saunavuorojen aikana ajatuksia tulee vaihdettua helposti ja niin uusi kaveruussuhde alkaa syntyä, Lemberg naurahtaa.

Tölkit osoittavat yhteisöllisyyttä

Aivan Majamäen pääsisäänkäynnin kupeessa nököttää grillikatos, joka kätkee sisäänsä yhden yhteisöllisyyden osoituksen, laajan juomatölkkikokoelman. Jokainen leirintäalueella aikaa viettävä voi antaa oman panoksensa kokoelman kasvattamiseen. Vuosien aikana katoksen hyllyille on kertynyt tölkkejä eri maista ja eri vuosikymmeniltä. Useissa eri maissa vaunulla reissanut Lemberg kertoo aina erikoisen tölkin nähdessään ajattelevansa Majamäkeä.

Majamäen grillikatoksessa sijaitseva juomatölkkikokoelma on yksi osoitus yhteisöllisyydestä. Tölkit ovat kertyneet hyllyjen koristeeksi majamäkeläisten matkoilta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Majamäen grillikatoksessa sijaitseva juomatölkkikokoelma on yksi osoitus yhteisöllisyydestä. Tölkit ovat kertyneet hyllyjen koristeeksi majamäkeläisten matkoilta. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Grillikatoksessa on vietetty monet illat railakkaan yhteislaulun parissa. Välillä sinne jopa juostiin heti saunavuoron jälkeen. Välillä katoksessa oli niin sankka tupakansavu, ettei tahtonut kunnolla nähdä eteensä. Sellaista ei enää tietenkään ole, Salminen lisää.

Historian havina edelleen läsnä

Tänä kesänä Majamäessä on 20 kausipaikkalaista. Lemberg toivoo, että yhä useammat yhdistyksen jäsenet tulisivat viettämään kesää Majamäkeen. Sen vuoksi yhdistys on aloittanut kesäkampanjan, jossa Forssan seudun paikallisyhdistyksen jäsen pääsee tutustumaan alueeseen pienemmällä paikkamaksulla. Majamäkeen on tervetullut myös reissaaja, joka ei kuulu karavaanareiden SF-Caravan ry:n.

– Moni nuori karavaanari nauttii enemmän siitä, että paikka vaihtuu useasti eikä tiettyyn alueeseen haluta välttämättä sitoutua pitkäksi aikaa, Lemberg kuvailee.

Vaikka Majamäen leirintäalue on seissyt paikallaan vuodesta 1983, eivät alueen ”uudet” asukkaat ole täysin unohtaneet Rauha ja Anselmi Järvisen perintöä. Joka vuosi Majamäessä vietetään elokuisia Kaivojuhlia. Niissä muistellaan tilannetta, jossa koko muulta kylältä loppui vesi, mutta Majamäen kaivosta pulppusi kirkasta juomavettä. Kaivojuhlien ohjelmaan kuuluu tanssia, kaalikeiton syöntiä ja erilaisia kilpailuja. Juhliin on kutsuttu alueen karavaanareiden lisäksi koko Pääjärven kylä.

– Tänä vuonna jouduimme perumaan Kaivojuhlat koronatilanteen vuoksi, Lemberg harmittelee.

Historian havina on edelleen siis läsnä Majamäen perinteissä. Vaikka vanhan maatilan nurmella ”laiduntavat” nykyään peltiset asuntovaunut ja -autot, on elämisen ilo säilynyt myös uusien ”asukkaiden” muuttaessa Majamäkeen. Kesäilta, jossa tanssimusiikki raikaa tanssiliiteristä, tuli rätisee grillissä ja kiuas sihahtaa päästäen äkäiset löylyt ilmoille ei voi olla kovin kaukana niistä illoista, joita Majamäen Selmi ja Rauha vuosikymmeniä sitten elivät. FL

 

Lue myös: Video: Karavaanariharrastus elää uutta nousukautta, kun kolmekymppiset ovat löytäneet lajin – Taisto Pilto on ollut karavaanari jo 50 vuotta, mutta tänä kesänä kaikki on toisin

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic