Lounais-Häme

Kaivoksesta ei ole vielä tietoakaan - Jokioisten kaivosillassa kysymykset jäivät ilmaan

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen kaivosilta Jokioisilla ei tuottanut paljonkaan vastauksia osanottajien esittämiin huoliin ja lukuisiin kysymyksiin mahdollisesta kaivostoiminnasta alueella.

Sunstone Metals Ltd:n geologi Markku Iljina sai toistaa useasti, ettei australialaisella kaivosyhtiöllä sivuyhtiöineen ole alueella tällä hetkellä kaivoshanketta, kun vasta on meneillään malminetsintää.

Hän vakuutti, ettei minkäänlaisia suunnitelmia ole eikä siten ole antaa arvioita kaivoksen suuruudesta, toiminnasta tai vaikutuksista, kun asiat ovat täysin auki.

 

Sunstone Metalsilla (entinen Avalon Minerals) on Lounais-Hämeessä isoja varauksia malminetsintää varten, joista lupaavimpia on Satulinmäki Jokioisten ja Someron rajalla. Seudulta on haussa kultaa, sinkkiä, kuparia, hopeaa sekä akkumateriaali litiumia.

Suomen luonnonsuojeluliiton kaivosvastaava, suojeluasiantuntija Otto Bruun valotti kaivosillassa kaivosten ympäristövaikutuksia. Hän tähdensi, että kaivokset muuttavat ympäristöä peruuttamattomasti.

Vähäisten pitoisuuksien vuoksi metallimalmeja on louhittava rikastukseen isoja määriä, joten myös ympäristövaikutukset ovat suuria.

Kultamalmin kaivaminen tarkoittaisi malmin kuljettamista muualle tehtaaseen rikastukseen.

Iljina vertasi silikaattimineraali litiumin kaivamista tiesepelilouhintaan. Eurooppaan ollaan vasta nyt perustamassa ensimmäisiä litiumkaivoksia.

-Monilla kaivoksilla haitat, erityisesti vesihaitat, ovat ylittäneet ympäristölupien ehdot, Bruun totesi.

 

Kaivostoiminnan nopeasta kasvusta on Suomessakin seurannut hänen mukaansa kasvukipuja. Haitoiksi luonnonsuojeluliitto laskee isot jätemäärät, vesistö- ja pölyhaitat, rekkarallin sekä vaikeuden sovittaa kaivostoiminta luonnonarvoihin. Jätteet tarkoittavat paikalle jääviä sivukivikasoja.

Iljinan mukaan vakuusrahastokäytäntö on hyvä tapa ongelmien varalle, mutta Bruunin lukemien arvioiden mukaan ne ovat alimitoitettuja.

Lounais-Hämeessä huolena on se, että malminetsintä on keskittynyt Torronsuon kansallispuiston läheisyyteen.

-Luontomatkailun ja kaivoksen yhteensovittaminen voi olla hankalaa, Bruun muotoili.

Iljina huomautti, ettei esimerkiksi mainittu Satulinmäki kuulu hänestä Torronsuon piiriin.

 

Toinen puoli kaivostoiminnasta on sen tuottamat eurot ja työpaikat sekä maanomistajakorvaukset.

Iljina sai tilaisuudessa varsin yksin puhua kaivostoiminnan myönteisistä puolista. Hän huomautti, että yhteydenottojen perusteella paikallisilla on myös toiveita kaivostoiminnasta.

-Jos on murhetta, ottakaa yhteyttä, Iljina sanoi.

Suunnitteilla on ollut perustaa sidosryhmä, johon tulisi edustusta kunnista, Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksestä, yrittäjistä, ammattiliitoista ja MTK:sta.

-Merkittävistä asioista informoidaan ensimmäiseksi kuntaa, Iljina täsmensi.

Kunnilla on iso sananvalta kaivoshankkeissa.

-Jos kunta ei kaavoita aluetta kaivoksen perustamiseen, mahdollisuudet perustaa kaivos ovat hyvin heikot, Bruun summasi.

 

Malminetsinnän aloituksesta kestää kaivoksen perustamiseen 10–25 vuotta, vaikka useimmiten kaivosta ei koskaan edes perusteta. Paljon on kiinni paitsi esiintymästä myös maailmanmarkkinahinnoista.

Kaivoslaissa ei tunneta Bruunin mukaan kovin vahvoja luvanmyöntämisesteitä, vaikka Turvallisuus- ja kemikaaliviraston on luvituksessa otettava huomioon esimerkiksi luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu- ja erämaalait.

Luonnonsuojeluliitto on ollut Tukesin kanssa tukkanuottasilla siitä, mitä luonnonsuojelualueilla saa tehdä. Natura-alueita ei ole yhtä tiukasti suojeltu.

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys vaatii mahdolliselle kaivokselle riittävän suurta suojavyöhykettä arvoalueisiin.

Suomen luonnonsuojeluliitto ei vastusta kategorisesti kaivostoimintaa, mutta vaatii mm. suojelualueiden rauhoittamista, jätevesiä hallintaan, täyskieltoa uraanin louhintaan, yhteisvaikutusten huomioimista ja lupaviranomaisille voimavaroja.

 

Investoinnit uusiutuvaan energiaan kuten tuuleen, aurinkoon ja vuorovesivoimiin kohdistuvat Iljinan mukaan tse asiassa kaivosteollisuuteen. Lisäksi visioitu siirtyminen kokonaan sähköiseen liikenteeseen vaatisi hänen mukaansa niin paljon kaivoksia, ettei mitään rajaa. Bruun peräsikin kohtuutta kuluttamiseen ja toimivaa metallien kierrätystä.

Kaivostoiminnan etuihin kuuluu Iljinan mielestä se, että metallit ovat ympäristöystävällinen raaka-aine. Hän tähdensi, että kaivostoiminta tuottaa lukuisia tarpeellisia resursseja arkieloon lannoitteista älykännyköihin, joissa on 40 erilaista metallia.

-Ainut keino vähentää kaivostoimintaa on lopputuotteiden käytön vähentäminen.

Selvää ei kaivosillassa tullut oikein siitäkään, kohdellaanko kaivosyhtiöitä Suomessa verotuksellisestikin helläkätisesti ja valuvatko rahat ulkomaille. Bruunin mukaan pitkälti kyllä, Iljinan mukaan ei. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic