Lounais-Häme Hämeenlinna

Kaltoinkohtelun tajusi vasta kirjoittamalla, väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmässä parasta oli vertaistuki

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten teksteistä syntyi video, jonka muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto ottaa Youtube-kanavalleen. Hämeenlinnassa kokoontunut ryhmä tarjosi vertaistukea ja keinoja käsitellä väkivaltaa.
Sanojeni voima -ryhmän ajatuksista syntyi reilun kuuden minuutin mittainen video, jossa esiintyvät Hämeenlinnan teatterin näyttelijät. Kuva: Riku Hasari
Sanojeni voima -ryhmän ajatuksista syntyi reilun kuuden minuutin mittainen video, jossa esiintyvät Hämeenlinnan teatterin näyttelijät. Kuva: Riku Hasari

Sanoja maailmaan mahtuu. Moni ajattelee niin ja samalla lailla tulee ajateltua itsekin. Mutta kun paperilla lukee vaikka saatanan paska ämmä, se ei lähde pois. Tajuaa, kuinka pahalta se näyttää ja tuntuu.

Näin sanoo hämeenlinnalainen Leena, joka osallistui viime keväänä Kanta-Hämeen perhetyön ry:n kriisityön ja Finfami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n järjestämään Sanojeni voima -ryhmään.

Kuluneen syksyn aikana ryhmäläisten teksteistä on syntynyt video yhdessä Hämeenlinnan teatterin väen kanssa. Video julkaistaan tammikuun alussa sekä Ensi- ja turvakotien liiton että Finfamin Youtube-kanavalla.

Kirjoittaminen etäännyttää ihmisen tilanteesta ja tekee tapahtuneen näkyväksi

Sanojeni voima -ryhmää ohjasivat kriisityöntekijä Päivi Salmén ja omaistyöntekijä Marjukka Kaitakorpi. Kaitakorpi on myös kirjallisuusterapiaohjaaja.

Kanta-Hämeen perhetyö on aiemminkin järjestänyt lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tukiryhmiä, mutta Sanojeni voima oli ensimmäinen, jossa hyödynnettiin kirjoittamista työskentelymenetelmänä.

Kaitakorpi kertoo, ettei ryhmän tavoitteena ollut märehtiä kokemuksia vaan päästä eteenpäin ja toipua.

– Kirjoittaminen etäännyttää ihmisen tilanteesta ja tekee tapahtuneen, esimerkiksi väkivallan ja uhkan, näkyväksi. Kun näkee paperilla kaikki pahat sanat ja kaltoinkohtelun, se havahduttaa huomaamaan, mitä kaikkea on joutunut kestämään, Kaitakorpi sanoo.

Hänen mukaansa kirjoittaminen myös huijaa alitajuntaa niin, että pintaan saattaa nousta jotakin sellaista, mitä ei muuten tulisi ajatelleeksi.

Voima osoittautui ryhmässä todeksi

Leena sekä ryhmään myös osallistunut Meeri kertovat, että sanan voima osoittautui ryhmässä todeksi. Molemmat ovat sitä mieltä, että kirjoittamalla päästiin syvemmälle kuin puhumalla.

– Aluksi oli aika korkea kynnys alkaa kirjoittaa, kun en ole harrastanut kirjoittamista ja muut ryhmäläiset olivat vieraita. Mutta hyvin pian kävi ilmi, että kaikilla ryhmäläisillä oli samanlaisia kokemuksia. Toista ymmärsi puolesta sanasta, Meeri sanoo.

Ryhmässä oli viisi naista, kaikki eri elämäntilanteissa, mutta heitä yhdisti lähisuhdeväkivalta. Leena kuuli ryhmästä Päivi Salménin kautta, Meeri taas huomasi lehdessä ilmoituksen.

Kriisityöntekijä Päivi Salmén (vas.) ja omaistyöntekijä Marjukka Kaitakorpi näyttävät tauluja, joihin on koottu Sanojeni voima -ryhmän tekstejä. Kuva: Riku Hasari
Kriisityöntekijä Päivi Salmén (vas.) ja omaistyöntekijä Marjukka Kaitakorpi näyttävät tauluja, joihin on koottu Sanojeni voima -ryhmän tekstejä. Kuva: Riku Hasari

”Ryhmässä on itketty, huudettu, kirottu ja naurettu”

Kirjoittamisen alkuun ryhmässä päästiin Kaitakorven antamien aiheiden tai virikkeiden avulla. Jokaisessa tapaamisessa oli oma teema, jota alustettiin esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia, lukemalla annettu teksti tai valitsemalla jokin esine tekstin tueksi.

Tekstit kirjoitettiin tapaamisten aikana ja ne myös luettiin ääneen muille ryhmäläisille. Tämä erottaa menetelmän esimerkiksi päiväkirjan pidosta.

– Ääneen lukeminen avaa tekstit kuulijoille ja muuttaa samalla omaa suhtautumista niihin, Päivi Salmén sanoo.

Leena sanookin, että ryhmässä omat kokemukset sai ulos itsestä kahteen kertaan. Aluksi pahan olon oksensi paperille ja toinen oksennus oli se, kun tekstejä luettiin ääneen.

– Siinä kaikki padot aukesivat. Ryhmässä on itketty, huudettu, kirottu ja naurettu, ja ainakin minä koin, että ensimmäisen kerran joku ymmärtää heti, mitä tarkoitan.

Väkivaltaisesta suhteesta ei niin vain lähdetä

Leena ja Meeri sanovat, että ryhmässä parasta oli vertaistuki. Heidän mukaansa sellaisen ihmisen, joka ei itse ole kokenut lähisuhdeväkivaltaa, on mahdotonta tajuta heidän todellisuuttaan.

Se on sitä, että oppii varomaan sanojaan ja tekemisiään, ettei vain ärsyttäisi. Tai sitä, kuinka jo askeleiden äänestä tunnistaa, millä tuulella toinen on.

– Ja kuitenkin kaikki varominen on turhaa, sillä räjähdys voi tulla ihan mistä asiasta vain. Aina löytyy syy, Leena sanoo.

– Mikään ei sulle kelpaa, oli usein aloitus. Tai naiset sitä ja naiset tätä. Silloin tiesi, että vähintään huuto alkaa, Meeri kertoo.

Ryhmän naiset myös tiesivät, ettei väkivaltaisesta suhteesta niin vain lähdetä.

Päivi Salmén kertoo, että lähisuhdeväkivallan uhri häpeää usein sitä, että on väkivaltaisessa suhteessa. Siksi siitä on myös vaikea kertoa kenellekään.

– Moni kysyy, että miksi et lähtenyt tai mikset pannut vastaan. Mutta pelko muuttaa ihmistä niin, että yrittää olla näkymätön eikä silloin ole voimia lähteä, Meeri sanoo.

Hän kuitenkin lähti muutama vuosi sitten, sen jälkeen, kun puoliso pahoinpiteli hänet heidän pienen lapsensa nähden.

Leena sen sijaan on edelleen liitossaan, mutta on saanut ryhmästä voimaa pitää puoliaan ja ymmärtää, ettei ole ansainnut huonoa kohtelua. Leenalla ja hänen miehellään ei ole yhteisiä lapsia, muta molemmilla on aiemmasta liitostaan aikuisia lapsia.

Jatkoa toivottu

Sanojeni voima -ryhmän kokemukset ovat olleet niin hyviä, että toiminnalle on toivottu jatkoa. Päivi Salmén kertoo, että suunnitelmissa on järjestää ensimmäiselle ryhmälle vielä ainakin yksi viikonlopputapaaminen ja myös uusia ryhmiä on suunnitteilla.

– Olemme kaavailleet myös miehille omaa ryhmää. FL

Leena ja Meeri eivät esiinny jutussa omalla nimellään yksityisyyden suojaamiseksi.

Apua saa

Turvakotiin voi hakeutua ilman lähetettä, kun tarvitsee turvaa ja apua lähisuhdeväkivallan takia. Hämeenlinnan turvakoti sijaitsee Poltinaholla (Hattelmalantie 25, P-rakennus, 4. kerros, Hämeenlinna, päivystys 050 355 6707).

Kanta-Hämeessä avoväkivalta ja -kriisityötä tekee Kanta-Hämeen perhetyö ry:n kriisityö, jonne ei tarvita lähetettä ja joka on maksuton.

Finfami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry auttaa, kun läheisen päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelmat vaikuttavat arkeen ja jaksamiseen. www.finfamikantahame.fi.

Lähisuhdeväkivaltaan saa apua kertomalla tilanteesta esimerkiksi terveyskeskuksessa, neuvolassa tai työterveydessä.

Valtakunnallisia palveluita

Nollalinja 080 005 005, auttava puhelin, palvelee kellon ympäri joka päivä. Puhelimessa ei tarvitse kertoa nimeä, päivystäjä ei näe soittajan puhelinnumeroa eikä puhelusta jää jälkeä puhelinlaskuun.

Naisten Linjan maksuton tukinumero 0800 02400.

Lyömätön linja tarjoaa apua miehille, jotka ovat kokeneet tai käyttäneet väkivaltaa, www.miessakit.fi

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic