Lounais-Häme

Kamarimusiikkia Letkun pirtillä

Ajatus helteisen iltapäivätuokion omistamisesta kamarimusiikille saattaa arveluttaa. Mutta paremman vaihtoehdon löytäminen vasta vaikeaksi olisi käynyt ainakin keskiviikkona Crusell-kavartetin konsertoidessa Letkun pirtillä.

Nautittavaksi tarjoutui elävän musiikin juhlaa täysipainoisimmasta päästä millä tahansa muullakin kuin seudullamme kohdalle osuvien konserttien mittapuussa. Ensisijainen kiitos kattauksesta kuuluu Crusell-kvartetin johtohahmo Janne Koskiselle. Hänen suhteensa Letkun maisemiin perustuu isän ja äidin asumiseen konserttipaikan naapurissa sijaitsevalla Yli-Jaakkolan tilalla.

Ajatus konsertin järjestämisestä kylällä virisi Koskisessa kaksi vuotta sitten vanhempien syntymäpäiviin sisältyneen soittamisen yhteydessä. Ensimmäisen kerran Crusell-kvartetti toteutti ajatuksen Letkun pirtillä vuosi sitten.

-Tilaisuus keräsi paikalle yli 60 kuulijaa ja palautteesta kävi selväksi, että he halusivat konsertista jokavuotista perinnettä. Tänne iloisten ja aktiivisten ihmisten kylälle on muutenkin kiva tulla, koskinen viestittää.

Nyt kuulijakunta ylsi tuolien lisäystarpeesta päätellen vuodentakaistakin suurempiin lukemiin. Forssalainen Leena Miettinen kuului niihin, jotka nauttivat Crusell-kvartetin säveltaiteesta Letkun pirtillä jo viime kesänä. Kokemus vei mukanaan niin, että paikalle oli päästävä tälläkin kertaa.

-Tarkoitukseni oli lähteä tänään Raumalle. Kun sain tietää tästä tilaisuudesta, muutin suunnitelmaani ja kävin siellä jo eilen, hän totesi.

Konserttiohjelman painopiste asettui vahvasti esiintyjäkvartetille nimensä antaneeseen Bernhard Henrik Crusellin tuotantoon. Uudessakaupungissa 1775 syntynyttä, Tukholmaan 16-vuotiaana muuttanutta ja siellä 1838 kuollutta Crusellia pidetään yleisesti merkittävimpänä suomalaissyntyisenä säveltäjänä ennen Sibeliusta.

Yleisradiossa klassiseen musiikkiin erikoistuneena kulttuuritoimittajana toimivaa Janne Koskisesta yhdistää Cruselliin soittimena klarinetti. Koskinen omistautuu Crusellille myös kirjoittamalla hänestä elämänkertaa. Letkun pirtin pihapiiriä sivuavan Härkätienkin Koskinen tietää liittyvän säveltäjän elämään.

Crusell matkusti Letkun läpi kirjansitojaisänsä kanssa, kun tämä etsi töitä ja päätyi Nurmijärvelle, jonne perhe muutti pojan ollessa kahdeksanvuotias.

Janne Koskinen paljastui soittimensa taitajana aidoksi tekijämieheksi heti tilaisuuden avanneessa Crusellin op. 2 Es-duuri klarinettikvarteton menuetissa. Entisestään vaikutelma vahvistui purevuudessa, jolla hän tulkitsi samaisen teoksen Poco Adagio – Allegro-osan.

Kokonaisvaltaisin taiteilijakuva klarinetisti Janne Koskisesta välittyi klarinettikvartetosta op. 4 c-molli. Jäntevyydessään vakuuttava tulkinta vaikuttavasta teoksesta, jossa erityisesti pastoraaliosan pääteema osoittautui puhuttelevaksi.

Crusell tunnetaan tyyliltään selkeästi klassistisen ajanjakson säveltäjänä. Op. 7 D-duuri klarinettikvartetossa voi kuitenkin aistia vaikutteita hänen eläessään tapahtuneesta siirtymisestä romantiikan valtakauteen.

Janne Koskisen ohella sellisti Jukka Ylisen, alttoviulisti Lauri Ylisen ja viulisti Petrus Laitinmäen muodostaman Crusell-kvartetin soittoa leimasi karhean jännitteinen ja tasapainoinen yleissävy. Soitinten stemmat erottuivat poikkeuksellisen hienosti valoisan ja kauniin salin kerrassaan erinomaiseksi osoittautuneessa akustiikassa.