Lounais-Häme Forssan seutu

Kannattaako lasta rangaista jälki-istunnolla? – Forssan seudun koulut luottavat puhutteluun yhä useammin

Ypäjällä Kartanon koulussa rapsahtaa jälki-istuntoa jollekin lähes viikoittain. Myös muissa Forssan seudun kouluissa käytetään jälki-istuntoa yhtenä kurinpitokeinona, vaikka sen käyttö onkin merkittävästi vähentynyt.
Kartanon koulun seiskaluokkalaiset Santeri Heikkilä ja Krista Ranta pitävät jälki-istuntoa toimivana kurinpitotoimena joissakin tapauksissa. Heidän mielestään puhuttelu tehoaisi kuitenkin suurimmassa osassa tapauksia paremmin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kartanon koulun seiskaluokkalaiset Santeri Heikkilä ja Krista Ranta pitävät jälki-istuntoa toimivana kurinpitotoimena joissakin tapauksissa. Heidän mielestään puhuttelu tehoaisi kuitenkin suurimmassa osassa tapauksia paremmin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Forssan seudun kouluissa pidetään jälki-istuntoa varteenotettavana kurinpitokeinona, vaikka sen käyttö on vuosien saatossa selvästi vähentynyt. Näyttää siltä, että Forssan Keskuskoulu on seudun kouluista ainoa, joka luopuu jälki-istunnoista kokonaan.

Esimerkiksi Ypäjän Kartanon koulussa annetaan jälki-istuntoa tällä hetkellä viikoittain. Jälki-istunnot pidetään perjantai-iltapäiväisin, eikä oppilas saa tehdä niiden aikana mitään muuta kuin istua hiljaa.

– Se on oppilaalle todella tylsää. Näemme, että jälki-istunto on toimiva kurinpitokeino, ja isoon osaan oppilaista se toimii, rehtori Juha Kraapo sanoo.

Keskuskoulun rehtori Jari Marjamäki näkee tilanteen eri tavalla. Hänen mukaansa jälki-istunnossa istuvat toistuvasti samat henkilöt, joiden käyttäytyminen ei muutu. Jälki-istunto ei myöskään ratkaise niitä syitä, joista huono käytös tai koulun sääntöjen rikkominen johtuu.

Keskuskoulussa onkin päätetty siirtyä pelkästään puhutteluihin, jotka käydään aluksi opettajan kanssa, sitten rehtorin kanssa ja viimeisenä otetaan vanhemmatkin mukaan keskusteluun.

Niin kutsuttu kasvatuskeskustelu on korvannut monessa seudun koulussa suurimman osan jälki-istunnoista. Esimerkiksi Tammelan Riihivalkaman ja Letkun kouluista kerrotaan, että jälki-istuntoa annetaan enää äärimmäisen harvoin.

On kuitenkin niitäkin äänenpainoja, joiden mukaan jälki-istunto toimii kasvatuskeskustelua tehokkaammin.

Portaan koulunjohtaja Jaana Kähkönen kertoo, että koulussa kokeiltiin pari vuotta sitten kannustavia tapoja sääntörikkeiden ja huonon käytöksen kitkemiseksi. Myönteisillä keinoilla ei kuitenkaan saatu tuloksia.

– Vanhempien toiveesta jälki-istunnot otettiin uudelleen käyttöön tiettyjen edellytysten täyttyessä, Kähkönen kertoo.

Moni seudun rehtori näkee, että jälki-istunto on myös osa kasvatusta.

– Oppilaiden tulee kasvaa ajatukseen, että teoilla ja toiminnalla on seurauksensa. Yhä enemmän on lapsia, joilta ei ole vaadittu sääntöjen noudattamista. On lapsen omaksi parhaaksi ja opiksi joutua teoistaan tilille, sanoo esimerkiksi Someron sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm.

Myös Opetushallituksen lakimiehen Sanna Haanpään mukaan jälki-istunto on säädetty laissa yhdeksi kurinpitotoimeksi sen vuoksi, että sillä uskotaan olevan kasvatuksellisia vaikutuksia.

– En ole koskaan ennen kuullut koulusta, jossa on tehty päätös luopua jälki-istunnosta kokonaan, Haanpää sanoo.

Hän ei kuitenkaan tuomitse Keskuskoulun päätöstä, vaan pitää koulun ajatusta oppilaslähtöisyyttä erinomaisena ajatuksena. FL

Uusimmat