Lounais-Häme Forssa

Kännykän käyttö heikentää nuorten keskittymiskykyä – Aivotutkija suosittelee ainakin ajoittaista somepaastoa

Somettaminen saattaa vaikuttaa nuorten ja erityisesti tyttöjen itsetuntoon, sillä somehan on täynnä täydellisten naisten kuvia.
Paulina Gawlik ja Lotta Lehtovirta toteavat, että kännykällä on mukava pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Paulina Gawlik ja Lotta Lehtovirta toteavat, että kännykällä on mukava pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Nykyään on lähes mahdotonta löytää nuorta, joka ei käyttäisi älylaitetta. Nuoret selaavat nettiä, somettavat ja pelaavat. Jatkuva älykännykän näppäily ja asiasta toiseen hyppiminen heikentää helposti nuoren keskittymiskykyä, mutta älylaitteen käytöllä voi olla myös positiivisia vaikutuksia.

– Tutkimusten mukaan 13–18-vuotiaat kertovat käyttävänsä älylaitetta kouluajan ulkopuolella päivittäin jopa noin 6,5 tuntia. Puolet nuorista on ilmoittanut olevansa jatkuvasti netissä, kertoo aivojen asiantuntija Mona Moisala, joka kävi Forssassa puhumassa aivoterveydestä ja älylaitteista. Koulutukseltaan Moisala on psykologian tohtori ja ammatiltaan aivotutkija.

Moisala on selvittänyt tutkimuksissaan esimerkiksi sitä, miten jatkuva monisuorittaminen eli multitaskaaminen ja pelaaminen vaikuttavat nuorten aivoihin ja keskittymiskykyyn.

Ympäristö muokkaa aivoja

Kun nuori viettää ison osan päivästä älylaitteen parissa, hänestä tulee helposti lyhytjännitteinen.

– Nuori somettaa, lukee blogipostausta ja katsoo YouTube-videota eli hän pomppii 5–10 minuutein välein asiasta toiseen. Hänen on vaikea keskittyä yhteen asiaan kerralla pitkäksi aikaa. Aivot joutuvat ponnistelemaan enemmän, jolloin ne väsyvät. Nuoren ajatukset harhailevat ja keskittymiskyky herpaantuu, jolloin hän stressaantuu ja tekee enemmän virheitä, Moisala sanoo.

Keskittymiskyvyn menetyksen ei tarvitse kuitenkaan olla lopullinen. Aivojen kehitys jatkuu lähes 30-vuotiaaksi asti, mutta toisaalta aivot myös muuttuvat jatkuvasti, sillä ympäristö muokkaa aivoja.

– Nuoren kannattaa treenata tietoisuustaitoja. Kännykän voi laittaa välillä kiinni, äänettömälle tai pois vaikkapa viideksi minuutiksi, sulkea silmät ja miettiä, miltä oma hengitys tuntuu. Tällaiset harjoitukset ovat parantaneet yläkouluikäisten keskittymistä niin, että myös nukkuminen on kohentunut ja arvosanat ovat nousseet, Moisala kertoo.

Pelaaminen voi olla hyvääkin aivotreeniä

Pelaamisella on myös voimakas vaikutus nuorten aivoille. Räiskintäpelissä saatetaan tehdä jopa 200 siirtoa minuutissa, mikä vaatii aivoilta paljon käsittelyä.

– Pelaaminen voi olla hyvääkin aivotreeniä. Se on erilaista kuin multitaskaaminen, koska pelissä asiat liittyvät toisiinsa. Pelaamisen ansiosta nuorella voi olla nopeampi reaktiokyky sekä parempi havaitsemiskyky ja työmuisti. Vaikutus on kuitenkin pieni. Vaikka reaktiokyky onkin nopeampi, kyse on vain millisekunneista, millä ei ole merkitystä arkielämässä eikä se tee nuoresta esimerkiksi parempaa autokuskia, Moisala sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aivojen asiantuntija Mona Moisala kertoo, että somettaminen aktivoi nuoren aivoja voimakkaasti ja se voi myös koukuttaa. Kuva: Tapio Tuomela
Aivojen asiantuntija Mona Moisala kertoo, että somettaminen aktivoi nuoren aivoja voimakkaasti ja se voi myös koukuttaa. Kuva: Tapio Tuomela

Pelaamisen huonoihin puoliin kuuluu, että siitä voi seurata peliaddiktio, jolloin nuori pelaa liikaa.

– Pelaajista 1–2 prosenttia on niin addiktoituneita, että he eivät poistu kotoa eivätkä käy töissä tai koulussa. Ongelmapelaaminen puolestaan aiheuttaa sen, että koulu menee huonommin, nuori näkee kavereita vähemmän, nukkuu liian vähän ja salailee pelaamista. Ongelmapelaamisesta kärsii noin kymmenen prosenttia suomalaisista nuorista.

Peliaddiktio on aivoille haitallista. Pelaamisella voi olla haitallisia vaikutuksia myös nukkumiseen. Jos nuoren pelikaverit ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa, nuori valvoo yöllä pelatessaan heidän kanssaan.

– Väkivaltapelien runsas pelaaminen voi johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen, mutta myös muut asiat vaikuttavat ja niistä tärkeimpänä ovat kotiolot.

Teini-iässä aivot janoavat hyväksyntää

Moisala toteaa, että somettaminen aktivoi nuoren aivoja voimakkaasti ja se voi myös koukuttaa.

– Teini-iässä aivot janoavat hyväksyntää kavereilta, ja huono palaute ja hyljeksintä somessa saavat nuoren aivojen kipukeskuksen aktivoitumaan. Nuoren aivot reagoivat nettimaailmassa myös mielihyvään voimakkaammin kuin aikuisen aivot. Tykkäykset aiheuttavat mielihyväpyrskähdyksen, jota aivot janoavat lisää ja luovat riippuvuuden perustan.

Moisalan mukaan huumeaddiktiolla ja someaddiktiolla onkin hieman yhteistä, sillä aivojen mielihyväkeskus kutistuu ja tarvitsee aina vain enemmän mielihyväpiikkejä.

– Somettaminen saattaa vaikuttaa nuorten ja erityisesti tyttöjen itsetuntoon, sillä somehan on täynnä täydellisten naisten kuvia.


”Tykkäykset aiheuttavat mielihyväpyrskähdyksen, jota aivot janoavat lisää ja luovat riippuvuuden perustan.”


 

Somettamisen vaikutuksesta nuorten empatiakykyyn ja sosiaalisiin taitoihin on Moisalan mukaan saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia.

– On saatu tuloksia, joiden mukaan sosiaaliset taidot kehittyvät, jos nuoret menevät leirille, jossa kännykkä otetaan viikoksi pois. Toisaalta somettamisen on myös todettu kehittävän sosiaalisia taitoja, sillä somessa aktiiviset nuoret ovat aktiivisia myös live-elämässä. Silti kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on joka tapauksessa tärkeää.

Somettamisesta voi seurata uniongelmia

Moisalan mukaan älylaitteiden käytöstä ja somettamisesta voi seurata uniongelmia, ja kännykkä pitäisi laittaa pois noin tuntia ennen nukkumaanmenoa.

– Somettaminen aktivoi ja nostaa vireystilaa, mikä vaikeuttaa unensaantia ja -laatua. Älylaitteen kirkas valo saa aivot myös luulemaan, että on päivä, jolloin ei nukuta.

Somen hyvänä puolena Moisala pitää sitä, että nuori voi ilmaista itseään ja löytää somen kautta samanlaisia nuoria kuin hän itse on. Moisala suosittelee kuitenkin jokaiselle ainakin ajoittaista somepaastoa.

– Esimerkiksi kerran kuukaudessa voi viettää kännykättömän päivän tai viikonlopun. Kännykän voi myös lukita välillä tunniksi laatikkoon, josta sitä ei saa ottaa pois. FL

Lue myös: Miksi äiti saa olla puhelimella, mutta lapsi ei? Suosittu bloggari vetää tiukkaa linjaa ja potee huonoa omaatuntoa – Kokosimme vinkit ruutulasten vanhemmille

Luitko tämän? Kännykkä vie lapsen huomion liikenteessä – Vanhempia kannustetaan sopimaan yhteiset pelisäännöt

Älylaitteista lisää: Kamera jääkaapissa, anturit viherkasveissa ja puheohjattu vessanpytty – kodin älylaitteista on hupia ja hyötyä, mutta ne voivat myös tarkkailla meitä

Uusimmat

Näkoislehti

6.8.2020

Fingerpori

comic