Lounais-Häme

Kansalaisaloite haluaa rahapeliriippuvuutta aiheuttavat pelikoneet pois kaupoista – Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja kutsuu yhtiötä lypsäväksi lehmäksi

Yli 12 000 ihmisen lyhyessä ajassa allekirjoittamassa aloitteessa vaaditaan, että rahapeliautomaatit on poistettava kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta. Aloite on saanut aikaan, jos ei muuta, niin ennen näkemättömän keskustelun rahapelien haitoista ja Veikkauksen asemasta rahapelikentässä.
Veikkauksen pelikoneita on hajasijoitettu suomalaisiin kauppoihin ja ravintoloihin noin 18500. Kansalaisaloitteessa esitetään, että pelikoneet siirrettäisiin esimerkiksi Pelaamojen kaltaisiin paikkoihin pois arkiympäristöstä. Kuva: Tapio Tuomela
Veikkauksen pelikoneita on hajasijoitettu suomalaisiin kauppoihin ja ravintoloihin noin 18500. Kansalaisaloitteessa esitetään, että pelikoneet siirrettäisiin esimerkiksi Pelaamojen kaltaisiin paikkoihin pois arkiympäristöstä. Kuva: Tapio Tuomela

Jenna Mäkelä on yksi heistä. Pitkälti yli 100 000 suomalaista kuuluu tänä päivänä rahapeliongelmaisten joukkoon. Ja kuten muissakin riippuvuuksissa, läheiset rahapeliriippuvaisen ympärillä kärsivät tai jopa sairastuvat. Siksi rahapeliongelmat koskevat suurta joukkoa suomalaisista.

Mäkelä on elänyt nyt kolme vuotta normaalia perhe-elämää ja käy töissä. Hän ei enää pelaa. Mutta hän on yksi kahdeksasta henkilöstä, jotka laittoivat 20. maaliskuuta vireille kansalaisaloitteen “Pelikoneet kauPOISta”. Kuukautta myöhemmin aloitteen on allekirjoittanut yli 12 000 ihmistä ja aloite on aiheuttanut ennen kokemattoman keskustelun rahapeliautomaattien haitoista. Allekirjoittajien joukossa on monia julkisuudesta tuttuja henkilöitä, muun muassa peliriippuvuudestaan kertonut kaksinkertainen salibandyn maailmanmestari Peter Kotilainen.

– Olemme valtavan kiitollisia allekirjoittaneiden määrästä. Aloitteen tavoitteena on saada eri tahot keskustelemaan rahapelihaitoista. Toivon, että kaikki tutustuisivat aloitteeseen, Mäkelä kannustaa.

Aloitteen tekijät ovat Mäkelän mukaan liikkeellä tositarkoituksella. He tietävät, että peliongelmat eivät poistu kieltämällä pelikoneet kaupoista. He eivät halua kieltää rahapelaamista kokonaan, mutta heidän tavoitteenaan on pelikoneiden määrän massiivinen vähentäminen ja niiden saaminen pois ihmisten arkiympäristöstä esimerkiksi Pelaamoihin. Suomessa on 18 500 hajasijoitettua peliautomaattia, mihin ei lasketa mukaan muun muassa Pelaamoissa sijaitsevia koneita.

Mäkelä vertaa rahapelikulttuuria tupakointiin. Kun tupakanpoltosta saatiin enemmän tietoa ja sen polttamista on vaikeutettu, myös tupakointikulttuuri on muuttunut.

– Nuorison keskuudessa tupakointi ei ole enää coolia. Miksei rahapelaamisenkin kulttuuri voisi muuttua, Mäkelä kysyy.

Aloitteesta syntyvään keskusteluun Mäkelä toivoo nousevan myös pelien mainonnan ja markkinoinnin, mistä Veikkaus on saanut paljon kritiikkiä ja lähes vuosittain huomautuksia Poliisihallitukselta. Veikkauksen mainonta on valvovan viranomaisen mukaan ollut arpajaislain ja markkinointilinjausten vastaista. Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekosken mukaan (Suomen Kuvalehti 19.5.2018) kyseessä on näkemysero.

Veikkauksen hallintoneuvoston loppilainen puheenjohtaja Timo Heinonen (kok.) pitää hyvänä asiana, että rahapelaamisesta keskustellaan, mutta hänen mukaansa keskustelun olisi hyvä perustua faktoihin. Toisaalta Heinonen itse piti eduskunnan täysistunnossa maaliskuussa puheen, jossa hän nimitti virheellisesti ulkomaalaisten peliyhtiöiden toimintaa laittomaksi. Myös tässä haastattelussa hän väittää muun kuin Veikkauksen tarjonnan olevan Suomessa laitonta.

– Raha-automaattien osuus kotimaisesta pelaamisesta aiheutuneista ongelmista on edelleen korkea, mutta raha-automaateista aiheutuvien ongelmien määrä väestötasolla on ollut selkeässä laskusuunnassa viimeisen reilun vuosikymmenen ajan. Raha-automaateista aiheutuviin ongelmiin ja niiden ehkäisyyn on viimeisen vuoden aikana puututtu niin hallituksen kuin eduskunnankin toimesta, Heinonen sanoo.

Hänen mukaansa Veikkaus käy valvovan viranomaisen kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, jossa käsitellään myös säädösten tulkintaa.

– Markkinointi on yksi keskusteluissa käsitelty aihe. Erilaiset selvityspyynnöt ovat osa tätä lainsäädännön tulkintaan liittyvää prosessia, eikä siihen liity sen suurempaa dramatiikkaa. Myös yksinoikeusjärjestelmässä voidaan markkinoida tuotteita. Markkinoinnilla pyritään ohjaamaan kulutusta lailliseen tarjontaan ja tarjonnan sisällä kohti vähemmän haitallisia tuotteita.

– Arpajaislaki ja viranomaisten ohjeet lähtevät siitä, että vähemmän haitallisia, niin sanottuja onnenpelejä voidaan markkinoida tässä tarkoituksessa, kun taas korkeamman riskin peleistä saa antaa vain tuoteinformaatiota. Rahapelien markkinoinnin rajoittamisesta käydään keskustelua monissa EU:n jäsenvaltioissa ja suomalainen malli on ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena. Lisäksi on hyvä todeta, että Veikkauksen markkinointikulut ovat supistuneet ensimmäisten toimintavuosien aikana 2017–2019, kun esimerkiksi Ruotsissa rahapelien markkinointi on jatkanut kasvuaan myös uudistetussa järjestelmässä.

Heinonen ei lämpene ajatukselle hajasijoitettujen pelikoneiden poistamisesta kaupoista.

– Mikäli hajasijoitetut automaatit poistettaisiin, tuloutus edunsaajille laskisi vuodessa noin 300 miljoonaa euroa, ja lisäksi arpajaisverokertymä alenisi kymmeniä miljoonia.

Rahapelituottojen jakautumisesta päätetään Heinosen mukaan ministeriöissä voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Eri edunsaajasektoreilla on erilaiset myöntökriteerit, joiden mukaisesti avustukset jaetaan. Avustuksia valmistelevien virkamiesten tehtävä on määritellä avustusta saavat organisaatiot.

Veikkausvoittovaroista jaettavat avustukset ovatkin yksi syy, miksi keskustelua pelikoneiden haitoista on Mäkelän mukaan vaikea käydä. Mäkelää loukkaa ja hämmästyttää edunsaajien ulostulot, joissa hänen mukaansa suhtaudutaan ylimielisesti pelihaittoihin.

– Toivoisin, että keskusteluissa pohdittaisiin, mitä tarkoittaa yhteinen hyvä ja kansanterveys, joihin veikkausvoittovaroja ohjataan. Oma lapseni on näkövammainen, ymmärrän hyvin veikkausvoittovarojen tärkeyden, mutta jos tuloutus laskisi automaattien poiston jälkeen, voitaisiinko osasta avustuskohteita luopua. Esimerkiksi poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaa ei pitäisi rahoittaa peliriippuvaisten rahoilla.

Veikkaus on monelle poliitikolle arka keskustelun aihe. Arkuudesta kertoo sekin, että kansalaisaloitteen laatijat lähettivät ennen eduskuntavaaleja 106 ehdokkaalle kyselyn pelikoneiden kohtalosta. Ainoastaan vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto vastasi ja kertoi kannattavansa aloitetta.

Moni poliitikko on päässyt tai pyrkii veikkauksen hallituksen ja hallintoneuvoston taloudellisesti tuottoisiin tehtäviin. Ei siis ihme, että Veikkauksen asemasta halutaan pitää kiinni. Jenna Mäkelää harmittaa, että Veikkauksen edustajilta kuulee asiaan liittyen puolitotuuksia.

– Kun aihetta tarkastellaan eettisesti, ihmisiä ei saa pelotella, Mäkelä muistuttaa.

– Ei säädellä omaa Veikkaustamme hengiltä — se on hyvä, lypsävä lehmä — vaan laitetaan ne panokset ennen muuta sinne ulkomaiseen laittomaan toimintaan, jota Suomen lainsäädäntö ei salli, totesi Timo Heinonen maaliskuussa eduskunnassa. FL

Uusimmat