Lounais-Häme

Kansallisaarteet kaikkien saataville: vanhat Suomen kartat löytyvät nyt helpommin verkosta

Suomen kartat ovat kansallisia aarteita, joiden äärelle tutkijat, historioitsijat ja alan harrastajat pääsevät nyt aiempaa helpommin.
Al-Idrīsīn Tabula Rogieriana, joka löytyy Ranskan kansalliskirjastosta. Kartta on ensimmäinen, jossa Suomen paikkoja, Häme ja Turku, mainitaan. Kartta on valmistunut 1154, mutta painos on myöhempi. Lähde: gallica.bnf.fr/Bibliothèque nationale de France.

Suomen vanhat kartat ja niihin liittyvät tiedot ovat nyt aiempaa paremmin saatavilla.

Maanmittauslaitos koosti selvitystyön tuloksena karttaluettelot, joista käy ilmi, mitä karttoja ja karttasarjoja on olemassa ja mistä ne löytyvät.

Avoimesti saatavilla olevat luettelot auttavat esimerkiksi tutkijoita, historioitsijoita ja alan harrastajia löytämään karttojen äärelle.

Luettelot julkaistaan Maanmittauslaitoksen verkkosivulla, jonne koostetaan myös linkkejä ja hakuohjeita karttojen etsimiseen.

Metatiedoissa ja digitoinnissa haasteita

Suomi tuli osaksi Euroopan karttaa 1400-luvun lopulla. Tietoa kartoista on paljon, ja selvitystyössä mukana olleiden Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston karttakokoelmat ovat valtavia.

Selvitystyössä suurimmiksi haasteiksi nousivat karttojen puuttuvat metatiedot ja se, että kaikkia karttoja ei ole digitoitu.

– Erityisesti uudempia karttoja ei ole digitoitu, ja Kansallisarkiston puolustushallinnon karttakokoelma on kokonaan digitoimatta. Myös Nordenskiöldin kokoelmasta, yhdestä maailman merkittävimmistä karttakokoelmista, on digitoitu vain pieni osa, selvitystyön tehnyt yli-insinööri Antti Jakobsson kertoo tiedotteessa.

Suomalaiset kulttuuri- ja tiedeaineistot yhteen kokoavasta Finna.fi-hakupalvelusta löytyy tällä hetkellä lähes 9 000 verkossa avoimesti saatavilla olevaa karttaa.

– Jotta aineistot löytyisivät luotettavasti, niihin liittyvät metatiedot, etenkin tarkat sijaintitiedot ja pysyvät tunnisteet ovat ensisijaisen tärkeitä, palvelusuunnittelija Susanna Eklund Kansalliskirjastosta korostaa.

Työtä riittää edelleen

Karttojen saatavuutta heikentää se, ettei arkistojen hakujärjestelmiä ole suunniteltu karttojen etsimistä varten. Selvitystyön aikanakaan arkistosta ei löydetty kaikkia tärkeitä Suomen karttoja.

– Maanmittari Lars Schroderuksen tekemä, Suomen ensimmäinen yleiskartta vuodelta 1653 jäi löytymättä. Toisaalta selvityksen avulla tunnistettiin väärässä paikassa oleva kartta, kuten Kansallisarkistossa sijaitseva Suomen ensimmäisen maanmittarin Olof Gangiuksen tekemä Turun kartta vuodelta 1634, Jakobsson kertoo.

Hän toivoo, että nyt avautuvaa verkkosivua olisi jatkossa mahdollista kehittää ja vanhat kartat georeferoitaisiin, jolloin vanhoja karttoja voisi tarkastella modernin kartan kanssa ja kartat löytyisivät paikkatiedon avulla.

– Silloin saisimme helposti vastauksen esimerkiksi kysymykseen, mikä on Helsingin vanhin kartta. Nyt sitä tietoa pitää kaivaa.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic