Lounais-Häme Jokioinen

Kansallispukutuuletus kannustaa kaivamaan perinteikkäät puvut käyttöön – Jokioisilla tuuletettiin kansanmusiikin tahtiin

Kansallispuvut keräsivät katseita Paanan koululla tiistaina.
Kansallispukujen tuuletusilta huipentui yhteistanssiin Paanan koululla. Pirjo Juhonsalo tanssi unkarilaisen Lajos Bendeguzin kanssa. Juhonsalo oli tuunannut mekkoaan Hämeen kansallispuvun taskulla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kansallispukujen tuuletusilta huipentui yhteistanssiin Paanan koululla. Pirjo Juhonsalo tanssi unkarilaisen Lajos Bendeguzin kanssa. Juhonsalo oli tuunannut mekkoaan Hämeen kansallispuvun taskulla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Yhdeksän vuotta sitten imatralainen kansallispukuompelija Soja Murto turhautui siihen, että hänen tekemänsä kansallispuvut pölyttyvät vaatekaapin nurkassa. Syntyi ajatus kansallispuvun tuuletuspäivästä.

Jokioislaisen Kansantanssiyhtye Tahdittomien ohjaaja Tiina Mattila päätti ottaa syntyneestä ideasta kiinni. Jokioisilla tuuletettiin tiistai-iltana kansallispukuja toista kertaa kansanmusiikin tahtiin. Tänä vuonna kansallispukutuuletus oli yhdistetty musiikki- ja tanssi-iltaan, jossa esiintyivät unkarilaisen Keckemétin Kodaly-koulun musiikki- ja tanssiryhmä sekä Tahdittomat.

 

Mattilan mukaan pukutuuletukseen ei sen alkuperäisen idean mukaan tarvitse liittyä ohjelmaa. Omaa kansallispukua voi tuulettaa esimerkiksi puistopiknikillä tai laittamalla ostoksille ylleen jonkin kansallispuvun osan. Mattila itse on tuulettanut aiempina vuosina omia kansallispukujaan superviikonloppuna Hakkapeliitta-tapahtumassa ja Forssan torilla käydessään.

– Halusimme järjestää kansallispukutuuletuksen tanssi-illan yhteydessä, sillä kansantanssi toimii luontevana parina perinnepuvuille. Lisäksi Tahdottomilla on nyt unkarilaisia vieraita, jotka näkevät samalla hienoa pukuperinnettämme, ohjaaja toteaa.

Mattila jakaa ajatuksen siitä, että kansallispukuja näkee käytössä aivan liian vähän. Kansantanssipiireissä puvut ovat tutumpia, sillä niitä käytetään usein esiintymisasuina. Vaikka moni on tehnyt kansallispukunsa itse, sen käyttöä arkaillaan.

– Moni harmittelee nähdessään kansallispuvun ylläni, ettei itse tullut ajatelleeksikaan, että voisi kaivaa omansa kaapista. Uskon, että arkailu johtuu siitä, että puku on kallis, Mattila pohtii.

Tahdittomien nuorisoryhmä Jarmankka tanssin pyörteissä.

Yleisimpiä Lounais-Hämeen alueella nähtäviä kansallispukuja ovat Hämeen, Tammelan ja Jokiläänin puvut. Tahdittomien ohjaajan mukaan nykypäivänä kansallispuvun valinta ei perustu siihen, miltä alueelta on kotoisin. Puvun hankkijan kannalta olennaisempaa on se, millaiset kirjailut ja värimaailma häntä miellyttää. Mattila on tehnyt itse kaksi kansallispukua, joista toinen on Hämeen puku ja toinen Tuuterin puku.

– Kansallispukua valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, millaiseen käyttöön puku tulee. Omalla kohdallani Tuuterin puku osoittautui tanssiin huonosti sopivaksi, joten päätin hankkia myös Hämeen puvun, Mattila sanoo.

 

Kansallispuvun käyttäminen ei aina tarkoita koko asukokonaisuuden pukemista. Mattila kannustaa kansallispuvun omistajia totuttelemaan puvun käyttöön niin sanotun sekakäytön avulla. Se tarkoittaa nykyaikaisten vaatekappaleiden yhdistämistä johonkin kansallispuvun osaan. Moneen pukuun kuuluu irrotettava tasku, joka on helppo kietaista vyötärölle.

Myös kansallispuvun korut sopivat mainiosti osaksi arkityyliä.

– Kansallispuvun liivi näyttää hauskalta farkkujen ja t-paidan kanssa, Mattila vinkkaa. FL

Kaupallinen yhteistyö