Lounais-Häme

Kansanedustaja Grahn-Laasonen pettyi EU-neuvottelujen tulokseen: " Suomi ei pitänyt tieteen puolia"

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen mielestä Suomen olisi pitänyt vaatia EU-neuvotteluissa tutkimusmäärärahojen kasvattamista.
Forssalainen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen pettyi EU-neuvottelujen tulokseen. Kuvituskuva. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssalainen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen pettyi EU-neuvottelujen tulokseen. Kuvituskuva. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää isona pettymyksenä sitä, ettei Marinin hallitus pitänyt tieteen ja tutkimuksen puolia EU-neuvottelujen loppumetreillä. Grahn-Laasosen mukaan kokoomus olisi odottanut, että Suomi olisi ajanut loppuun asti vahvempia panostuksia Euroopan tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.

– Tieteestä, tutkimusrahoituksesta ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen käytettävistä uudistamisvaroista leikattiin neuvottelujen viimevaiheessa rajusti verrattuna aiempaan, komission ehdotukseen. Marinin hallitus iloitsee nyt siitä, että se sai lopussa tahtoaan läpi. Miksi tieteen kunnianpalautuksesta puhunut pääministeri Marin on ollut leipomassa sovun, jossa Euroopan uudistumiseen tarvittava tiederahoitus kärsi miljardien menetykset? Grahn-Laasonen kysyy tiedotteessaan.

 

Forssalaiskansanedustajan mukaan pettymys on muun muassa Horisontti-tutkimusohjelmaan kohdistunut iso leikkaus päämiesten pöydässä sekä ilmastorahoituksen pieneneminen.

– Horisontti-ohjelmalla luodaan pohjaa investoinneille, kasvulle ja korkealle tutkimusosaamiselle kaikkialla Euroopassa. Piti vallita laaja yhteisymmärrys, että sen kokoa kasvatetaan erittäin merkittävästi. Tätä ajoimme Suomen kantana jo viime kaudella. Nyt tarve on vain kasvanut: Suomi, Eurooppa ja maailma nousevat koronakriisistä vain korkealla osaamisella ja tutkimuksella, Grahn-Laasonen sanoo.

 

Grahn-Laasosen mielestä Suomen olisi pitänyt vaatia tiukasti tutkimusmäärärahojen tason kasvattamista. Se olisi ollut hänen mukaansa tulevaisuuteen tähtäävää politiikkaa, jolla pystyttäisiin vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.

– Olisimme tarvinneet investointeihin ja kestävään kasvuun kannustavaa politiikkaa. Nyt saatiin konservatiivinen sopu, joka ei tähtää riittävästi uuden luomiseen. Tämä on menetetty mahdollisuus niin Suomen kuin koko Euroopan kannalta. Euroopan tiedeyhteisö on syystä pahoillaan, sillä odotukset olivat aivan toista mittaluokkaa, kansanedustaja summaa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic